Patenttisodan osapuolet. Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri ja Applen toimitusjohtaja Tim Cook.
Nokia haastoi Applen eilen oikeuteen jo Saksassa ja Yhdysvalloissa yli 32 Nokian patentin loukkaamisesta ja samoihin aikoihin julkisuuteen tuli Applen puolestaan Yhdysvalloissa tiistain aikana nostama kanne kahta Nokian patentteja rahastavaa yhtiötä ja niiden tytäryhtiöitä vastaan.
Nokian ja Applen välillä voidaan todeta syttyneen jälleen vuosien näennäisen julkisen rauhan jälkeen patenttisota. Edellisen kerran Nokia ja Apple kävivät toistensa kanssa oikeutta eri rintamilla parin vuoden ajan ennen kuin ne 2011 solmivat sopimuksen, jossa Apple lisensoi Nokialta osan sen patenteista.
Tuo Nokian ja Applen solmima sopimus on päättymässä vuoden 2016 lopussa, mikä selittänee neuvotteluiden eskaloitumisen julkiseksi patenttisodaksi juuri nyt.
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Taustalla Apple ja Nokia ovat kuitenkin neuvotelleet ja kiistelleet patenteista käytännössä koko ajan jo tekemästään sopimuksesta alkaen.
Apple on ollut merkittävä lisensoija Nokian patenteille. Sen vuositasolla maksamat rojaltit Nokialle ovat olleet nyt noin 150 miljoonaa euroa. Ilman niitä Nokian lisensointiliiketoiminnan vuotuinen tulovirta on 800 miljoonaa euroa. Nokia kertoi pääomamarkkinapäivässään, että ilman Apple-sopimuksen huomioimista tällä hetkellä vain 30 prosentista älypuhelimia maksetaan Nokialle patenttikorvauksia – vaikka käytännössä kaikissa puhelimissa sen patentteja todellisuudessa hyödynnetään laajan patenttisalkun myötä. Erityisen vaikeaa rahaa on saada kiinalaisilta, joiden kimppuun Nokia ei tohdi aggressiivisesti käydä sen mahdollisesti vaikuttaessa negatiivisesti sen muuhun liiketoimintaan maassa.
Maailman suurimman älypuhelinvalmistajan Samsungin ohella Nokialla on sopimus voimassa merkittävistä älypuhelinvalmistajista HTC:n ja LG:n kanssa. LG:n osalta korvausten taso tullaan määrittelemään välimiestuomioistuimen päätöksellä vuonna 2017.
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Toisin kuin sen vielä itse menneinä vuosina menestyessä ja ollessa markkinajohtaja matkapuhelimissa, on patenttien lisensointi nykyään erittäin tärkeä osa Nokian liiketoimintaa verkkoliiketoiminnan ohella. Esimerkiksi vuoden 2016 ensimmäisen yhdeksän kuukauden ajalta käytännössä toistaiseksi lähes täysin patenttilisensoinnista koostuva Technologies-yksikkö toi Nokian oikaistusta liikevoitosta ennen konsernin yhteisiä kuluja ja muita toimintoja 28 prosentin eli lähes kolmanneksen osuuden.
Saadakseen kasvatettua laajoista patenttisalkuistaan kertyviä tuloja on Nokia päätynyt käyttämään toimintamallia, jonka Apple on nyt nostanut tikun nokkaan.
Nokia on siirtänyt patenttejaan itsenäisille yhtiöille ja tehnyt näiden kanssa sopimuksia, joiden perusteella merkittävä osa näiden yhtiöiden patenttien perusteella tienaamista tuloista kuuluu Nokialle. Tällaisia yhtiöitä ovat olleet Acacia ja Conversant tytäryhtiöineen, jotka Apple nyt oikeuteen haastoi. Ensin mainitulle Nokia on siirtänyt vuosien saatossa satoja, toiselle ainakin kaksi tuhatta patenttia.
”Applen tietämättä, myös vuonna 2011, Nokia oli aloittanut salaiset suunnitelmat rahastaa nämä patenttinsa, mukaan lukien ylilyödyillä väitteillä Applea vastaan”, toteaa Apple omassa kanteessaan.
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Käytännössä siis Nokia ja Apple sopivat patenteista vuonna 2011, ja lähes heti tämän jälkeen Nokian patentteja saaneet Acacia ja Conversant tytäryhtiöidensä kautta kävivät lukuisilla kanteilla Applen kimppuun.
Nokia on siirtänyt patenttejaan lukuisille muille yhtiöille. Näistä Applen kimppuun ovat käyneet erityisesti Acacia ja Conversant. Osa muista yhtiöistä on hakenut korvauksia vastaavin keinoin muilta puhelinvalmistajilta.
Apple väittää, että Acacia ja Conversant eivät ole noudattaneet patenttien lisensoinnissa FRAND-sääntöjä, jotka määrittelevät muun muassa eri mobiiliverkkostandardeille välttämättömien, eli essentiaalien, patenttien lisensoinnin tapahtuvan reilusti kohtuullisin ehdoin kaikille tasapuolisesti. Apple näkee, että Nokian luoma kuvio muiden yhtiöiden kanssa on tarkoitettu kiertämään näitä standardoinnin yhteydessä sopimuksissa määriteltyjä velvollisuuksia lisensoida patentteja. Vaikka velvollisuuksien pitäisi siirtyä patenttien uusille omistajille niiden mukana, käytännössä Acacia ja Conversant eivät ole suostuneet lisensoimaan patentteja tällaisin ehdoin, Apple väittää. Käytännössä niistä on vaadittu huomattavasti korkeampaa rojaltikorvausta.
Lisäksi patenttien jakaminen usealle eri yhtiölle luo myös keinotekoisen epäsymmetrisen neuvottelutilanteen, kun toinen osapuoli hyötyy usean eri neuvottelukumppanin kautta tulevista tuloksista. Patenttien jakamisella itsensä lisäksi muille yhtiöille Nokia tavoittelee patenteista korkeampia korvauksia, koska osana Nokian patenttisalkkua siirretyt patentit eivät toisi sille maksettaviin korvauksiin vastaavaa lisää kuin eri yhtiöiden kautta pienemmissä erissä, lukuisten eri oikeusjuttujen kautta vastaan tuotuina.
Alla liitettynä on Applen kanne Acacian ja Conversantin sekä näiden tytäryhtiöiden toimista:
16-12-20 Apple Complaint v. Acacia Et Al. by Florian Mueller on Scribd
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Nyt loppuvuoden aikana Apple on kärsinyt oikeudessa ensimmäiset tappiot Acaciaa ja Conversantia vastaan. Syyskuussa oikeus tuomitsi Applen 22,1 miljoonan dollarin korvauksiin Acacialle ja viime viikolla 7,3 miljoonan dollarin korvauksiin Conversantille. Kyse on kuitenkin vasta ensimmäisen oikeusasteen päätöksistä, joista Apple käytännössä varmasti valittanee korkeampiin oikeusasteisiin, jossa päätökset voivat myös muuttua.
Nokian toimintatavan kyseenalaistaminen vaikuttaa olevan toivottu liike patenttien lakiasiantuntijoiden keskuudessa. Mobiilialan patenttitaistoja vuosikausia FOSS Patents -blogissaan seurannut Florian Mueller näkee Applen kanteen hyvin positiivisessa valossa. ”Pitkän ajan olen toivonut, että joku viimein tekisi tämän”, kirjoittaa Mueller.
Käytännössä Mueller näkee Applen kanteen tuovan käsiteltäväksi oikeudessa Nokian harjoittaman erittäin kyseenalaisen toimintatavan, jota englannin kielessä nimitetään myös vanhasta merisodankäynnistä juontuvalla termillä privateering. Käsittely oikeudessa voisi selventää käytäntöjä, joita tällaisessa tilanteessa sallitaan.
Nokia on hakenut patenttiensa rahastuksessa etulyöntiasemaa toimintamuodollaan sen varsinaisten patenttien vahvuuden ohella. ”Toivon vain, että Apple katsoo tämän loppuun asti. On olemassa riski, että Apple saattaa sopia (oikeuden ulkopuolella)”, toteaa Mueller.
Selvää on, että asianmukaisesti Applen kuuluisi toki jatkossakin Nokialle jotain korvauksia maksaa. Nokia omistaa itsekin yhä suoraan merkittävän patenttisalkun – varsinkin sen laajennettua verkkoliiketoimintojen NSN:n ja Alcatel-Lucentin portfolioilla. Ei kuitenkaan ole yllättävää, että Applella on ollut vaikea löytää tähän asti sopua Nokian kanssa. Kukapa haluaisi sopia tahon kanssa, joka ensin tekee sopimuksen rauhasta, antaa sitten kasan ammuksia (patentteja) kavereille ja lähettää nämä matkaan kiristämään lisää rahaa. Nokian toiminta on todennäköisesti tulehduttanut välit Applen kanssa.
Voidaan kysyä, onko Nokia tullut liian ahneeksi patenttiensa rahastamisessa ja voiko tämä ahneus kostautua sille.
Kanteista Applen nostama on huomattavasti mielenkiintoisempi, kun taas Nokian nostamat kanteet (linkki PDF-tiedostoon) ovat perinteisiä patenttikanteita, joissa oikeus tulee käsittelemään yksittäisiä patentteja, niiden pätevyyttä ja Applen loukkauksia kutakin kohtaan – ja mahdollisesti lopulta määräämään korvauksia maksettavaksi. Applen kanne menestyessään sen sijaan voi purkaa Nokian patenttiensa lisärahastamiseksi luomat järjestelyt.
Jos aletaan spekuloimaan, todennäköisesti Apple haluaisi uudessa patenttisopimuksessa Nokian kanssa kerralla päättää myös muiden yhtiöiden, joille Nokia on siirtänyt patenttejaan, mahdollisuuden käydä niillä Applen kimppuun.
Itse asiassa juuri tätä Apple myös kanteellaan oikeudelta hakee. Aiheutuneista haitoista hakemiensa korvausten ohella Apple hakee oikeudelta päätöstä vastaajien eli Acacian ja Conversantin toiminnan laittomuudesta, FRAND-sopimusten rikkomisesta, Nokialta siirtyneiden Acacian ja Conversantin patenttien muuttamisesta voimattomiksi ja mikä tärkeintä, kaikkien näiden patenttien siirtymistä takaisin Nokialle oikeuden todetessa siirtosopimukset mitättömiksi.
Nokiallekaan merkittävän Apple-sopimuksen ympärillä leijuva epävarmuus ei ole etu. Sen patenttikanteet eivät välttämättä menesty. Nokia aloittaa kanteet nyt verrattain suurella yli 32 patentin valikoimalla, mutta määrästä pudonnee patentteja pois pikku hiljaa oikeuskäsittelyjen edetessä. Oikeus voi myös katsoa, ettei Apple loukkaa patentteja tai todeta patentit mitättömiksi.
Nyt sytyttyään patenttisoita voi kestää jälleen jopa vuosien ajan. Koko tämän ajanjakson erittäin merkittävästä osasta Nokian patenttituloja on ilmassa suurta epävarmuutta – niin tulevien korvauksien suuruudesta kuin myös niiden tuoman kassavirran ajoituksesta.
Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla
Salasana hukassa?
Etkö ole vielä rekisteröitynyt? Rekisteröidy tästä »