Millainen on Jollan strategia? Toimitusjohtaja kertoo: ”Tavoitteena miljoona puhelinta”

Kävimme alkuviikosta haastattelemassa Jollan toimitusjohtaja Tomi Pienimäkeä. Olemme julkaisseet haastattelusta pari juttua jo aiemmin – ne löydät tästä.

Puhuimme Pienimäen kanssa myös Jollan strategiasta.

Jollan toimitusjohtaja Tomi Pienimäki

Jolla myy itse puhelimia, mutta yhtiölle tärkein asia on Sailfish-käyttöjärjestelmä ja sen kehitys. Sailfishiä yritetään levittää myös muiden valmistajien puhelimiin. Lisäksi Jolla haluaisi tehdä puhelimia yhdessä erilaisten brändien kanssa.

”Meillä on laite, eli Jolla-puhelin ja Sailfish-käyttöjärjestelmä. Millä me nyt erilaistutaan on käyttökokemus, joka tulee käyttöjärjestelmästä. Käyttökokemus on uniikki ja voi hyvällä syyllä sanoa, että se on edistyksellinen. Fyysisessä laitteessa on Other Half –konsepti. Tällä me saadaan tällaista co-brandäystä. Puhelimen on tietoisesti laitettu brändi pienellä, siksi että sen voi co-brändätä”, kertoo Tomi Pienimäki.

Pienimäen mukaan kumppaneiksi tavoitellaan erilaisia brändejä. Mobiilialalta jo tuttuja brändejä, mutta myös muitakin kuluttajabrändejä. ”Se on meille pitkän aikavälin kilpailuetu, koska isot laitevalmistajat eivät halua lähteä brändinsä kanssa urheilemaan”, sanoo Pienimäki. ”Älypuhelin on laite, joka on henkilökohtaisin käyttäjälle jos verrataan vaikka tietokoneeseen. Laite on aina mukana, joten erilaiset kuluttajabrändit ovat kiinnostuneita läsnäolosta laitteissa.”

Jolla-logo löytyy puhelimen etupuolikkaasta hienovaraisesti

Jatkossa tulossa on kenties myös mahdollisuus yksilöllisempiin toisiin puolikkaisiin. ”Jos haluaa itse julistaa esimerkiksi bändin tai urheiluseuran tunnusta, Jollan puhelimen takana voi olla esimerkiksi urheiluseuran logo.”

Jollan tavoittelee miljoonan Sailfish-puhelimen myyntiä vuodessa. Tarkemmin Pienimäki ei kuitenkaan paljastanut, miten myynnin odotetaan jakautuvan Jollan omiin puhelimiin ja kumppanien puhelimiin.

”Jos ajatellaan Jolla-puhelinta, emme tarvitse älyttömiä volyymeja, koska kustannusrakenteemme on niin kevyt. Jos suhteuttaa sitä tähän, että maailmassa myydään yli miljardi älypuhelinta vuodessa, niin ihan älytöntä prosenttiosuutta emme tarvitse, jotta tästä tulee ihan kannattavaa toimintaa”, kertoo Pienimäki.

Operaattoreilla ja muille yhteistyökumppaneille Jolla on helpommin lähestyttävämpi kuin osa mobiilimaailman suuriksi kasvaneista jäteistä. Jollan kanssa kumppaneilla on myös aito mahdollisuus vaikuttaa asioihin. ”Erinäiset jakelijat ja operaattorit kokevat, että pääsevät meidän kanssa paremmin yhteyteen. Meidän kanssa keskustelu on helppo ja asioihin voi vaikuttaa. Jos ottaa ison jenkkitoimijan, vaikutusmahdollisuudet voivat olla nolla”, Pienimäki toteaa.

”He eivät tavoittele, että Jollasta tulee heidän eniten myyty puhelin, vaan erilainen vaihtoehto, ja määrälle X kuluttajia erilaisuus on myös arvo. Mutta meidän täytyy kuitenkin olla hyviä, ei saa olla huono.” Jollalle on kysyntää pienenä erikoistoimijana ympäri maailmaa.

Jolla erottuu joukosta omalla Sailfish-käyttöjärjestelmällään, kun samalla pienempien valmistajien Android-laitteet hukkuvat massaan. ”Ei mobiililaitevalmistajia puussa kasva. Voi ottaa kiinalaisen Android-valmistajan. Ei siihen saa kuitenkaan rakennettua ympärille tarinaa. Meillä MeeGo-tausta tekee tästä uskottavan isojenkin operaattorien silmissä.” Pienimäki näkee Jollalle mahdollisuuden nousta omalla tavallaan merkittäväksi toimijaksi alalla. ”Meidän on helppo päästä niche-toimijan rooliin hyvinkin monella markkinalla. Meille tulee yhteydenottoja hyvinkin eksoottisista paikoista, joissa markkinatilanne on otollinen.”

Jollan Sailfish-käyttöjärjestelmän avoinna olevat sovellukset näyttävä kotinäkymä

Suuri kysymys Jollan kannalta on se, että saako se levitettyä käyttöjärjestelmänsä myös muiden valmistajien laitteisiin. Pienimäen mukaan useita keskusteluja asiasta on käynnissä.

Markkinoilla Jolla kohtaa haasteen ilmaisesta Androidista. Miksi laitevalmistajat maksaisivat Jollalle Sailfish-käyttöjärjestelmän käyttämisestä? ”Jos lähtökohtaisesti Android ei maksa mitään, niin on vaikea tehdä kilpailevaa juttua ja laittaa sille hintalappua – silloin päätyy keskusteluihin, että miksi siitä maksetaan”, Pienimäki toteaa.

Aiemmin Jollalta on viestitetty sen suuntaisesti, että käyttöjärjestelmä tarjottaisiin ilmaiseksi, mutta sen päälle rakentuvista palveluista ja muusta veloitettaisiin valmistajia. Pienimäki kuitenkin toppuuttelee tällaisia puheita. ”Ei ilmaiseksi voi pitää ohjelmistokehitystä käynnissä. Jollainhan se pitää rahoittaa. Kyse on siitä, millainen rahoitusmalli valitaan. Ei täällä 100 ihmistä tee jotain ja jaa sitä ilmaiseksi”, Pienimäki sanoo. ”Kyse on siitä, mistä raha otetaan ja miten määritellään käyttöjärjestelmä. Heitän idean: onko sähköposti osa käyttöjärjestelmää vai ei? Jos ei, niin käyttöjärjestelmä ei maksa mitään ja esimerkiksi jotkin sovellukset voivat maksaa.”

Osa valmistajista on lähtenyt tielle, jossa käyttöjärjestelmä perustuu Androidiin, mutta on käyttöliittymältään ja sovelluksiltaan laajasti muokattu omista lähtökohdista. Näin toimii esimerkiksi Amazon Kindle Fire -tablettiensa ja huhutusti myös Nokia Android-halpapuhelinprojektinsa kanssa. Myös kiinalaisella Xiaomilla on oma MIUI:nsa.

Xiaomi Mi3

Pienimäki uskoo, että tällaiset toimijat voivat ajautua jatkossa ongelmiin kehityksensä kanssa. ”Ennemmin tai myöhemmin tulee raja vastaan siinä, mitä voi tehdä. Android on pohjalla ja siihen päälle tehdään päälle.  Xiaomi Kiinassa voi olla jo aika rajoilla. Seinä alkaa tulla ehkä vastaan. Olen itse vertailumielessä käyttänyt Xiaomin puhelinta ja vielä keväällä puhelimeen tuli todella tiuhaan ohjelmistopäivityksiä ja näkyviä uusia juttuja, mutta se loppui kesällä kuin seinään ja sen jälkeen niitä ei ole tullut. Itse olen ajatellut niin, että ne ovat nyt saaneet kaivettua sen mitä siitä irti saa.”

Xiaomi on kuitenkin pystynyt kasvamaan Kiinassa suureksi ilmiöksi. ”Xiaomin perustaja on sanonut, ettei heillä ole aikomustakaan tehdä nyt tulosta vaan on rakennettu tietoisesti massaa ja nyt nollasta kolmessa vuodessa rakennetun firman markina-arvo on yli 10 miljardia”. Xiaomin erittäin edulliseen hinnoitteluun Jollalla ei ole rahkeita vastata. ”Sellaista fyysistä palikkaa ei pysty niin halvalla tekemään kuin millä Xiaomi sitä myy.  Mutta voihan sitä rahaa tehdä muutenkin. Mainostulot ja niin edelleen ja Xiaomi on nyt Kiinassa niin kuuma ja tunnettu, että kyllähän sillä tavalla tai toisella rahaa tehdään.” Pienimäen mukaan Xioami on kuluvan vuoden aikana noussut esille myös suurempien kilpailijoiden mielissä alan vaarallisena haastajana. ”Kaikki pelkäävät Xiaomia ja syystäkin.”

Jolla tarjoaa laitevalmistajille omaa järjestelmäänsä, jonka kehitys voi myös olla vapaampaa. ”Se mitä näet ja pääset koskemaan, se on erittäin pieni osa koko käyttöjärjestelmää. Kokonaisuus on se mikä merkitsee”, Pienimäki kertoo.

Silti Androidilla on erittäin merkittävä roolinsa Jollan strategiassa. Android-sovellusyhteensopivuus on tuotu Sailfishin osaksi, minkä lisäksi Sailfish on sovitettu toimimaan samanlaisella laitteistopohjalla kuin Android-laitteet. Tämä tekee Android-valmistajille Sailfishin käyttöönotosta puhelimissaan helppoa, kun kaikkea ei tarvitse suunnitella alusta alkaen uudelleen. Jolla on luvannut tuoda myös Sailfishin käyttäjien asennettavaksi Android-puhelimiin myöhemmin.

Androidia kehittävästä Googlesta ei ole ollut ongelmia Jollalle. ”Googlen kanssa meillä ei ole ongelmia. Me käytetään ihan samoja rajapintoja kuin kaikki muutkin. Olemme Googlen suunnasta aivan samassa asemassa. Ei Google voi hyökätä meitä vastaan, tai siinä tapauksessa ne hyökkäävät kaikkia vastaan. Käytämme samoja rajapintoja kuin kaikki muutkin käyttää”, Pienimäki selittää.

Jollaan voidaan tuoda sovelluksia myös natiivisti Sailfish-sovelluksina. Monien intoa Sailfish-sovellusten kehittämiseen saattaa laskea kuitenkin Android-sovellusten saatavuus, mikä pienentää tarvetta kokonaan uudelle sovellukselle. Jollalla tämä Sailfish-sovellusten yleistymiseen vaikuttava lisäpulma tunnistettiin jo alusta asti.

Jolla Kaupassa tarjotaan Sailfish- ja Android-sovelluksia

”Sen takia me tälle Android-tielle lähdettiin, että tuntui mahdottomalta saada generoitua sovelluksia Sailfishille”, toeaa Pienimäki. ”Vähän isommatkin pelurit ovat koittaneet ekosysteemia luoda eikä siitä mitään ole tullut. Jos me ei olisi tehty Android-juttua, niin ihmeteltäisiin että missä kaikki ne sovellukset on. Niinhän se vaan raadollisesti on. En usko, että siinä olisi ollut mitään järkeä. Ja siinä vielä vähemmän, että oltaisiin lähdetty tekemään Android-puhelinta. Siinä meidän kilpailuetu olisi ollut olematon.”

Sailfish-sovellukset kuitenkin toimivat Jollassa selvästi paremmin, tarjoavat puhelimeen sopivan käyttöliittymän ja toimivat yhteen muiden toimintojen kanssa. Pidemmällä tähtäimellä Sailfish-sovelluksiakin alkanee Jollalle ilmestymään. ”Se on varmaan sellainen aikajanakysymys. Jos ajatellaan, että Sailfish lähtee leviämään muuallekin kuin Jollaan, niin se lisää mielenkiintoa. Jos joku iso laitevalmistaja alkaa tekemään Sailfishille puhelimia, niin myös sovelluksia voi alkaa tulla.”

Sovellustarjonnan ohella Jolla kohtaa suuren haasteen pilvipalveluissa ja yhteispelissä muiden laitteiden kanssa. Kun kilpailijoilla kuvat ja tiedot synkronoituvat pilvipalveluiden kautta puhelinten, tablettien ja muiden laitteiden välillä, on Jolla ainakin toistaiseksi tietyiltä osin oma saarekkeensa. Jollalla ei myöskään olla lähdössä pilvipalvelukisaan itse. ”On asioita, joista tämä on yksi, joissa emme lähde itse rakentamaan esimerkiksi maailman hienointa pilvipalvelua. Kysymys on siitä, että kenen kanssa teemme yhteistyötä. Meillä on hyvin vähän asioita, mitä tehdään itse ja on asioita, mitä tehdään kumppanien kanssa. Ei ole järkeä alkaa kaikkea itse tekemään.”

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla