Nokian MeeGo kaatui heikkoon johtamiseen, politikointiin ja huonoihin kumppanivalintoihin

Nokia N900

Muropaketti julkaisi tänään pitkään työstämänsä Nokian ja MeeGon tarinan laajati kertovan ja taustoittavan artikkelinsa. Artikkeli summaa 10 sivussa oivasti yhteen Nokian viime vuosien sisäisiä tapahtumia ja ongelmia. Artikkeli kannattaa ehdottomasti lukea kokonaisuudessan, jos on kiinnostunut syistä miksi Nokia on ajautunut tilaan, jossa se tänään on.

Koska artikkeli on kuitenkin melko pitkä, summaamme alla lyhyesti yhteen artikkelin keskeisimmät kohdat:

• Ennen päätöstä helmikuussa 2011 siirtyä Windows Phonen käyttöön älypuhelimissa, kehitettiin MeeGosta Nokian älypuhelinten tulevaisuutta
• MeeGoon johtanut kehitys alkoi vuonna OSSO (Open Source Software Operations) -yksikössä. Kehittäjätiimi oli aluksi pieni, jonka myötä asiat sujuivat nopeasti ja tuloksia syntyi. Myös resurssit olivat pienet ja liian paljon tehtiin alihankintana. Alihankintana tehty työ tuotti huonoja tuloksia.
• 2005 julkaistiin ensimmäinen Linuxiin pohjautuva laite, Nokia 770 Internet Tablet
• 2007 julkaistiin toinen laite, Nokia N800 Internet Tablet
• Tiimin kasvaessa myös byrokratia lisääntyi ja työn tuottavuus aleni.
• 2007 lopulla julkaistiin kolmas laite, Nokia N810 Internet Tablet. Laitteen piti alun perin sisältää myös puhelintoiminnot, joita ei kuitenkaan laitteessa lopulta nähty koska Nokian älypuhelimissaan pääasiallisesti käyttämän Symbianin kehittäjät ja johtajat pelkäsivät asemansa puolesta.
• 2009 julkaistiin N900-laite Maemo 5 -käyttöjärjestelmällä. Laitteessa oli nyt myös puhelinominaisuudet. Alun perin tarkoitus oli vain päivittää N810 puhelinominaisuuksilla, mutta projekti laajeni ja piteni.
• 2010 helmikuussa Nokia ja Intel päättivät yhdistää Linux-pohjaiset käyttöjärjestelmänsä, Nokian Maemon ja Intelin Moblinin. Uuden käyttöjärjestelmän nimeksi tulisi MeeGo. Kehitystyö sekavoitui ja hidastui.
• Nokia oli ennen MeeGo-ilmoitusta kehittänyt jo 2008 alkaen Maemon seuraavaa versiota, Harmattania. Harmattanista päätettiin tehdä MeeGo-yhteensopiva.
• Samoin jo 2008 Nokia oli ostanut norjalaisen Trolltechin, joka toi Nokialle Qt-rajapinnan. Qt:sta oli ajatuksena tehdä kehittäjille uusi ympäristö tehdä sovelluksia niin Symbian- kuin Maemo/MeeGo-laitteille. Käyttöliittymien kehitystyökaluja kehitettiin Qt:hen liittyen erikseen sekä Symbian- että Maemo-tiimeissä. Satojen henkilöiden työpanos tuhraantui hukkaan.
• Myös itse Harmattanin käyttöliittymän suunnittelussa epäonnistuttiin. Idea oli hyvä, mutta suunnittelutiimin muutosten ja huonon viestinnän ansiota homma levisi käsiin.
• Alkuperäinen Harmattan-käyttöliittymäkonsepti korvattiin joulukuussa 2009 Simple Dali -käyttöliittymällä. Se erosi huomattavasti Harmattanin alkuperäisestä ajatuksesta, mutta tuli valmiiksi. Valitettavasti sitä ei enää sen valmistuessa pidetty riittävän kilpailukykyisenä.
• Elokuussa 2010 alettiin kehittää Seattle-koodinimellistä käyttöliittymää, joka lopulta nähtiin vuoden 2011 kesällä julkistetussa N9-laitteessa. Käyttöliittymää on kiitelty erittäin vuolaasti.
• Artikkelissa mainitaan yhteensä neljä Nokian kehityksessä ollutta Maemo/MeeGo-pohjaista ARM-suorittimellista puhelinta, yksi Intel-pohjainen sekä yksi tablettilaite. Näistä ainoastaan yksi päätyi N9-nimellä virallisesti julkisuuteen ja myyntiin. Ensimmäinen Harmattanille suunniteltu laite oli koodinimeltään Columbus. Se hylättiin, kun käyttöliittymäsuunnittelussa siirryttiin joulukuussa 2009 Simple Dalin kehitykseen. Columbuksen rauta näki myöhemmin päivänvalon Symbianilla varustettuna N8:na. Alun perin N9-nimen piti saada Simple Dali -käyttöliittymän kanssa kehitetty laite, koodinimeltään Dali. Dalin myyntiintulo kuitenkin peruutettiin, koska sen nähtiin olevan vanhentunut. Dalia jaeltiin lopulta kehittäjille N950-nimisenä. Alun perin N9-01-nimisenä markkinoille piti tulla puhelimen, jonka nykyisin tunnemme yleisesti N9:nä. Tästä mallista oli kehitettynä myös QWERTY-täysnäppäimistöllä varustettu Lauta-koodinimellinen malli, jota ei kuitenkaan lopulta markkinoilla nähty missään muodossa. Intel-suorittimen pohjalta kehiteltiin Soiro-koodinimellistä mallia, josta tiedetään vain vähän. Intelin raudan kanssa työskentely oli artikkelin mukaan erityisen haastavaa. Lisäksi lähes valmiina vuoden 2010 lopulla olisi ollut Senna-koodinimellinen tablettilaite, mutta sen myyntiintulo päätettiin perua helmikuussa 2011 julkistetun strategiapäätöksen jälkeen.
• Nokia joutui ongelmiin myös piirisarjapuolella Nokian pitkäaikaisen kumppanin Texas Instrumentsin ilmoitettua luopuvansa verkkoyhteyksistä vastaavista kantataajuusmodeemeista ja keskittyvänsä vain sovellusprosessoreihin. Nokialla oli tehty päätös ostaa kantataajuusmodeemit ja sovellusprosessorit yhdessä paketissa. Näin Nokialle jäi TI:n tiputtua pois vaihtoehdoksi ainoastaan Qualcomm tai Intel, joista päädyttiin Inteliin. Valinta oli huono. Intel ei ole vielä tähän päiväänkään mennessä saanut markkinoille kilpailukykyistä piirisarjaratkaisua. Nokia ei olisi saanut LTE:tä tukevaa Maemo/MeeGo-laitetta Intel-päätöksen vuoksi ajallisesti hyväksyttävästi markkinoille.
• Vuoden 2010 loppupuolella Olli-Pekka Kallasvuo sai potkut Nokian toimitusjohtajan paikalta ja hänet korvasi Stephen Elop, joka aloitti Nokiassa älypuhelinten strategiatarkastelun. Tarkasteluun  osallistui kymmeniä henkilöitä Nokian sisältä ja ulkoa. Tarkastelun lopputulos oli selkeä: Symbian oli kuolemassa ja MeeGosta ei olisi ollut riittävän ripeästi sen pelastajaksi.
• Nokia ilmoitti helmikuussa 2011 siirtyvänsä Windows Phonen käyttöön älypuhelimissaan. N9 tuotiin myöhemmin vuonna 2011 markkinoille, kun tiimi oli vapautunut liiasta byrokratiasta sekä sisäisistä ja ulkoisista paineista.
• 2012 heinäkuussa suomalainen Jolla astui julkisuuteen. Se aikoo tuoda markkinoille MeeGoo-työhön pohjautuvia laitteita.

Loppujen lopuksi Nokian Maemo/MeeGo-tarina kiteytyy kolmeen pointtiin:

1. Heikkoon johtamiseen – tiimin kasvaessa Maemo/MeeGo-kehitystyö sammaloitui ja tiimin sisälläkään ei tiedetty, mitä tehdään ja mitä jatkossa tapahtuu
2. Politikointiin – Symbianin suojelu hidasti uuden kehitystä
3. Kumppanivalintoihin – Intelin kanssa liittoutuminen niin MeeGo-käyttöjärjestelmän kuin piirisarjojen osalta osoittautui surkeaksi valinnaksi

Osittain syytä voi vierittää aina ylimpään johtoonkin asti. Nokialta puuttui tuotteisiin keskittyvä korkeimman tason johtaja. Jorma Ollilaa tai Olli-Pekka Kallasvuota ei voi hyvälläkään tahdolla mieltää tuotejohtajiksi, joita tässä sopassa olisi tarvittu näyttämään kaapin paikka ja tuomaan kehitystyöhön selkeyttä. Alempaaa johtokunnastakaan ei tällaisia, riittävän vahvoja henkilöitä löytynyt tai he eivät ainakaan olleet vastuussa oikeista toiminnoista. Maemo oli lupaava ja paljon hyvää työtä tehtiin, mutta loppujen lopuksi valmiiksi saatiin liian vähän, liian myöhään.

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla