Tekoäly tekee hyökkäyksistä julkaistuihin haavoittuvuuksiin pelottavan nopeita – ”haittaohjelmien kehitysaika on pudonnut viikoista minuutteihin”

Tekoäly ja ammattimaistunut kyberrikollisuus ovat romahduttaneet julkaistujen haavoittuvuuksien hyödyntämisajan vuosista muutamaan tuntiin.

Tietoturvayhtiö Check Point Software Technologies järjesti 27. elokuuta Helsingissä Check Point Advantage 2026 -tapahtuman, jossa kyberturvallisuuden asiantuntijat esittelivät tuoreimpia havaintojaan.

Yhtiön asiantuntijoiden mukaan tekoälyn käyttöönotto karkaa yrityksissä usein turvallisuuskäytäntöjen edelle, mikä synnyttää uusia riskejä.

”Emme enää keskustele siitä, muuttaako tekoäly työelämää ja liiketoimintaa. Kysymys kuuluu enää, kuinka nopeasti tämä tästä etenee. Organisaatiot ottavat käyttöön uusia tekoälyratkaisuja, kielimalleja ja automaatiota ennennäkemättömällä vauhdilla, usein nopeammin kuin prosessit, ohjeistukset tai turvallisuuskäytännöt ehtivät mukaan. Tekoäly tarvitsee edelleen ihmisen ohjaamaan, valvomaan ja kantamaan vastuun. Tekoäly ei voi yksin valvoa tekoälyä”, painottaa Check Pointin Suomen ja Baltian maajohtaja Viivi Tynjälä.

Hyökkääjien perustekniikat ovat säilyneet tuttuina: tietojenkalastelu sähköpostitse kattaa noin 60 prosenttia ja järjestelmien haavoittuvuudet noin 21 prosenttia hyökkäyksistä. Suurin muutos onkin tapahtunut hyökkäysten nopeudessa ja kustannuksissa. Haavoittuvuuksien hyödyntämisaika oli vuonna 2018 vielä 771 päivää, mutta se lyheni 231 päivään vuonna 2021, 68 päivään vuonna 2023 ja edelleen 5,3 päivään vuonna 2024. Vuosina 2025–2026 hyökkääjät tarttuvat uusiin haavoittuvuuksiin jo alle puolessa päivässä eli vain muutamassa tunnissa.

”Tekoälyä hyödyntävät yksilöidyt tietojenkalasteluviestit menevät läpi jopa 4,5 kertaa perinteistä todennäköisemmin, ja haittaohjelmien kehitysaika on pudonnut viikoista minuutteihin. Yksittäinen rikollinen saa tekoälyn avulla kokonaisen hakkeriryhmän iskukyvyn”, tiivistää Check Pointin Suomen johtava tietoturva-asiantuntija Jarno Ahlström.

Ahlströmin mukaan suurin osa, noin 80 prosenttia hyökkäyksistä on palvelunestohyökkäyksiä ja niin sanottu haktivismia, mutta vakavimman ja liiketoiminnallisesti vaikuttavimman uhan muodostavat edelleen kiristyshaittaohjelmat. Check Point Researchin tuoreen State of Ransomware Q2 2026 -raportin mukaan julkisilla datavuotosivustoilla ilmoitetut uhrimäärät kasvoivat 33 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna ja aktiivisten hyökkääjäryhmien määrä nousi ennätykselliseen 93 ryhmään. Samalla kiristyksen painopiste on siirtynyt järjestelmien lukitsemisesta suoraan datavarkauksiin ja luottamuksellisten tietojen vuotamisella kiristämiseen.

Lisäksi Check Point Advantage 2026 -tapahtumassa pureuduttiin myös modernin tietoturva-arkkitehtuurin mahdollisuuksiin sekä CTEM-malliin (Continuous Threat Exposure Management), joka siirtää riskipinnan hallinnan painopisteen reaktiivisesta toiminnasta jatkuvaan ja proaktiiviseen riskipinnan hallintaan.

Ahlströmin mukaan hyökkäyksiltä suojautumisessa suurin haaste ei ole datan puute, vaan oikean tilannekuvan ja kontekstin muodostaminen riittävän nopeasti.

Organisaatioiden ottaessa käyttöön itsenäisiä tekoälyagentteja, joilla on pääsy sisäiseen dataan ja järjestelmärajapintoihin, tekoälystä itsestään tulee myös uusi hyökkäyspinta. Tietoturvassa onkin siirryttävä pelkästä käyttöoikeuksien hallinnasta tekoälyn toiminnan reaaliaikaiseen valvontaan sekä säännöllisiin hyökkäyssimulaatioihin.

Vastauksena verkkoliikenteen ja tekoälysovellusten räjähdysmäiseen kasvuun Check Point on tuomassa markkinoille uuden sukupolven AI Network Firewall -ratkaisun. Uusi tekoälypohjainen palomuuri on suunniteltu suojaamaan organisaatioiden verkkoliikennettä, pilviympäristöjä ja tekoälysovelluksia reaaliaikaisesti. Se tunnistaa ja suodattaa haitallisen liikenteen sekä estää arkaluonteisen datan luvattoman siirtymisen tekoälytyökaluihin, mikä mahdollistaa tekoälyn turvallisen hyödyntämisen koko organisaatiossa.

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla