
Huijarit pyrkivät hyödyntämään viranomaisten, kuten verottajan, nimeä huijauksissa. Kuva: Suomen Telemarkkinointiliitto.
Suomen Telemarkkinointiliiton Kilpi-sovelluksen viimeaikaiset havainnot osoittavat, että viranomaisten nimissä tehtävien huijausten määrä on noussut voimakkaasti.
Suomi.fi- ja Verohallinto-huijaukset ovat nyt erityisesti keskeinen ilmiö, ja ne ovat nousseet Kilpi-sovelluksen datassa selvästi näkyväksi huijauspiikiksi.
Viime viikkoina Kilpeen on ilmoitettu runsaasti huijausviestejä, joissa vastaanottajaa pyydetään täydentämään henkilökohtaisia tietoja ilman kirjautumista. Yksi Verohallinnon nimissä lähetetty esimerkki aiheella “Tärkeä ilmoitus verohallinnolta” kuuluu:
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
“Arvoisa asiakas,
Hallinnassamme olevien tietojen mukaan tällä sähköpostiosoitteella (sähköpostiosoite) on puutteellisia tietoja, jotka tulee täydentää.
Tässä prosessissa ei ole tarpeen kirjautua sisään, vaan pyydämme ainoastaan päivittämään henkilökohtaisten tietojen ajantasaisuuden.”
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Viestissä oleva linkki ohjaa tietojenkalastelusivustolle. Viestin ulkoasu jäljittelee aitoa Verohallinnon viestiä.
Kilpi-sovelluksen reaaliaikaiset havainnot osoittavat, että myös pankkien nimissä tehdyt huijaukset jatkuvat aktiivisina. Viime viikkoina esiin ovat nousseet erityisesti Danske Bankin, OP:n, Nordean, Aktian ja S-Pankin nimissä lähetetyt viestit.
Esimerkiksi Aktian nimissä tullut huijausviesti on muodoltaan hyvin pelkistetty:
”Sinulle on saapunut viesti. Voit tutustua siihen turvallisesti alla olevan linkin kautta. Avaa viesti.”
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Nordean tapauksessa huijausviestit jäljittelevät pankin sähköisiä allekirjoituspalveluja:
”Sinulla on uusi online-asiakirja – 11/26/2025 – [Doc.Ref:010215]. Nordea pyytää sinua allekirjoittamaan seuraavat sopimusasiakirjat digitaalisesti. Kirjaudu sisään nähdäksesi sopimukset ja allekirjoittaaksesi asiakirjat helposti ja turvallisesti.”
Tuttuun tapaan näissäkin viesteissä luodaan kiireen tuntua ja ohjataan linkkeihin, jotka eivät johda pankkien omiin palveluihin.
”Viranomaishuijauksissa hyödynnetään ihmisten luottamusta palveluihin, joiden pitäisi olla turvallisia. Kun viesteissä ei näy ilmeisiä virheitä, niiden tunnistaminen on entistä vaikeampaa. Kun viranomaishuijaukset yleistyvät, ennaltaehkäisy on käyttäjille keskeistä. Kilpi-sovelluksen data auttaa meitä näkemään, mistä huijauksista tulee nopeasti suuria ilmiöitä, ja sovellus estää nämä viestit jo ennen kuin ne ehtivät käyttäjälle asti”, kertoo Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n perustaja Arto Isokoski.
Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla





Salasana hukassa?
Etkö ole vielä rekisteröitynyt? Rekisteröidy tästä »