Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän edistämään kansallista 6G-yhteistyötä ja Suomen asemaa matkaviestinverkkojen edelläkävijänä

Markus Lehtiniitty | Julkaistu pe 23.8.2024, klo 10:51

Jaa tämä

• Facebook
• Twitter
• LinkedIn
• WhatsApp

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä on aloittanut työnsä 6G-viestintäteknologioiden edistämiseksi.

Työryhmän tavoitteena on valmistella Suomen kansallinen 6G-tiekartta ja edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tulevan sukupolven langattomien verkkoteknologioiden saralla. Työryhmän toimikausi kestää 31. toukokuuta 2025 saakka.

MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)

Työryhmässä on mukana edustajia valtionhallinnon keskeisiltä toimijoilta sekä tutkimus- ja yrityskentältä. Mukana ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, valtion kyberturvallisuusjohtajan toimisto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Väylävirasto, Business Finland, VTT, Nokia, FiCom, DNA, Telia, Elisa, Teknologiateollisuus, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto ja Tampereen yliopisto.

Työryhmän puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Sabina Lindström liikenne- ja viestintäministeriöstä ja varapuheenjohtajana osastopäällikkö Laura Eiro liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Suomi on ollut mobiiliverkoissa edelläkävijä läpi viime vuosikymmenten, ja ministeriön mukaan tavoitteena on pysyä maailman kärkijoukoissa seuraavien sukupolvien mobiiliverkkojen kehittäjänä ja hyödyntäjänä.

MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)

Työryhmä tukee Suomen kansainvälistä 6G-vaikuttamistyötä. Työryhmässä myös tarvittaessa valmistellaan Suomen kantoja eri kansainvälisillä foorumeilla käsittelyssä oleviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Tarkoituksena on muun muassa kartoittaa ja koota Suomen tavoitteita seuraavan sukupolven matkaviestinteknologioiden tarvitsemiin radiotaajuuksiin liittyen. Osana tiekarttaa tarkastellaan verkkoturvallisuuden varmistamista 6G-siirtymässä sekä toimintavarmuuteen ja yhteentoimivuuteen liittyviä kysymyksiä. Turvallisuuskysymysten osalta työ yhteensovitetaan verkkoturvallisuuden neuvottelukunnan työn kanssa.

Suomi on yksi 6G-kehityksen kärkimaita. Suomi oli ensimmäinen maa, joka käynnisti laajan 6G-tutkimusohjelman vuonna 2018.

Ensimmäisiä 6G-verkkoja maailmassa odotetaan käyttöön 2020-luvun loppupuolella. 6G:n odotetaan jälleen moninkertaistavan tiedonsiirtonopeudet 5G:hen verrattuna ja leikkaavan viiveen murto-osaan aiemmasta.

Jaa tämä

• Facebook
• Twitter
• LinkedIn
• WhatsApp

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla

Lue lisää aiheista

6G

Kommentoi

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.

1. 23.8.2024, klo 11:58

   Kirjaudu sisään vastataksesi

   Vekotin

   Suuret suunnitelmat ja haaveet, mutta käytännöt sitten toki ovat olleet kovin erilaiset, etenkin radiotaajuus-mobiiliverkoille hankaan epäedullisessa harvaanasutussa ja ei niin vauraassa Suomessa.

   Suomessahan 5G-verkkojen näennäistä peittävyyttä on saatu levitettyä periaatteessa suureen osaan maata, mutta käytännössähän 5G-verkkojen nopeudet ovat nekin vain onnekkaimmilla korkeintaan 300 mbits pintaan ja 5G-verkot usein melko tukossa. Radiotaajuusyhteydet kun eivät käytännössä pysty niin suureen kapasiteettiin, jo tukiasemista eteenpäin yhteyksinä rakennetun valokaapeliverkonkin kera. Toki Telian ja DNA:n yhteisverkko-tukiasemaratkaisu on fiksu verkon rakentamiskustannustenkin pienentämiseksi, sen sijaan että joka mobiiliverkko-operaattori puuhaisi rakentaa omaa verkkoinfraansa.

   Mutta kun sein paikoin 4G-verkotkin kykenevät vakaasti yli 200 mbits nopeuksiin, niin kätännössä useinkin ja vain ajoittain vain hitusen ehkä nopeammat 5G-verkot eivät ole sitä taannoin mainostettua ”moninkertaista” nopeutumista – ja tuskin sitä voi olla myöskään ”moninkertaiset tiedonsiirtonopeudet” 6G:llä utopiat.

   Esim. Cellmapper-palvelustakin näkee sen, miten harvakseltaan 5G-tukiasemia on kyetty rakentamaan, tähän harvaanasuttuun väkivähään maahan ja esim. toimistotyöalueilla kokee sen, miten 5G-verkko saattaa olla vähän nopeampi varhaisaamusta, mutta sen nopeudet hyytyvät sitten työpäivien ajoiksi, ainakin eräällä E…a -operaattorilla.

   Uutisessa mainittu Liikenne- ja viestintävirasto Traficom julkaisi 2024 keväällä ilmaisen Bittimittari-verkkonopeustestaus-sppsin mobiililaitteille ja myös vastaavan nettiselaintestisaitin. Sen Asetukset (ratas) -valikkoon on lisätty sittemmin myös max 4 tunnin testausjakson mittaaminen samasta paikasta tai liikkeellä ollessa. Bittimittari :lla näkee kätevästi, mitä ne todelliset vaste-millisekuntien nopeudet sekä lataus- ja lähetysnopeudet ovat. Mitatessa pitää toki olla laitteessa käytössä sen mitattavan operaattorin nettiliittymä (mikä toki järjestyy myös testimielessä vaikkapa 4,90 prepaideillä). Eli hyvä testata esim. kannattaako maksaa turhaan 500 mbits tai 1000 mbits 5G:stä, jos alueella 5G-verkko ei yllä edes hädintuskin 200 mbits -nppeuteenkaan.
   Itse valitsin tuolla verraten mobiilioperaattorin, joka kykenee tarjoamaan liittymän nimellisnopeuttakin jopa nopeamman yhteyden, vieläpä pääosin vakaasti.
   Sekä onko jokin 4G-operaattoreista muita paljonkin parempi siellä kaikkialla, missä mobiilinettiä tarvitsee käyttää.

   Liikenne- ja viestintävirasto Traficom:han ei ole julkaissut jostain syystä lainkaan testipalvelunsa tuloksia todellisista nopeuksista, vaikka julkisviranomainen onkin. Mikähän siinäkin on avoimuuden esteenä?

   Cellmapper-websivustolta näkee sitten taas, missä operaattoreiden tukiasemat sijaitsevat ja mitä radiotaajuusalueita ne tukevat. Eli zoomata tuolta alue esille ja sitten Manu-valikosta, Provider kohdasta Finland-operaattori kerrallaan ja Network 4G tai 5G. Monesti kuitenkaan suorakin yhteys mobiilioperaattorin tukiasemaan ei takaa parasta yhteysnopeutta, sillä osansa nopeuksissa on myös siinä, mikä käyttäjämäärä/kapasiteetti tukiasemilla on ja myös, mikä kapasiteetti operaattorilla on tukiasemasta eteenpäin nettiin valokaapelissaan tarjolla käyttäjämäärälleen. Suhteessa isompi käyttäjämäärä kun saattaa tarkoittaa käytännössä ruuhkaakin.