Tekoälyn aika on alkanut – tätä se tarkoittaa eri aloilla

”Tekoälyn aikakausi on täällä”, julistaa Googlen iskulause GITEX Global 2023 -messuilla.

Tekoälyn aikakausi on täällä. Tässä artikkelissa tarkastelemme, kuinka entistä älykkäämmän teknologian odotetaan vaikuttavan yhteiskunnan eri aloihin.

Muun muassa Google, Microsoft ja Amazon sekä lukemattomat pienemmät teknologiayhtiöt ja startupit esittelivät näkemyksiään tekoälystä tällä viikolla Yhdistyneiden arabiemiraattien Dubaissa GITEX Global 2023 -messuilla, joiden tämänvuotinen teema AI in Everything (suom. Tekoäly kaikkialla) kertoo tekoälyn ympärillä vellovasta innostuksesta.

Yritysten ja hallitusten tekoälypanostukset heijastuvat aikanaan luonnollisesti myös tavallisten kansalaisten elämään. Kolmiosaisen juttusarjamme toisessa artikkelissa tutustumme siihen, kuinka (tuottava) tekoäly vaikuttaa tulevaisuuteen eri aloilla.

Ensimmäisessä osassa kävimme läpi sitä, mitä tuottava eli generatiivinen tekoäly oikeastaan on ja mitä jokaisen tulisi siitä tietää.

Tekoäly on maailmanlaajuinen ilmiö

Yksilöt, yritykset ja hallitukset ympäri maailman ovat havahtuneet tekoälyn mahdollisuuksiin – ja yhä enenevissä määrin myös uhkiin. Suomalaisesta näkökulmasta Googlen, Microsoftin, Metan ja Amazonin kaltaiset pohjoisamerikkalaiset jätit korostuvat, mutta tekoälyyn perustuvia ratkaisuja kehitellään kaikkialla.

Esimerkiksi GITEX Global -messuille osallistui kymmeniä yrityksiä ja startupeja jokaisesta maanosasta. Tekoälyn toivotaan tuovan ratkaisuja sekä paikallisiin, esimerkiksi hygienia- ja koulutustasoon liittyviin ongelmiin että maailmanlaajuisiin ilmiöihin, kuten ilmaston lämpenemiseen.

Yritysten visioita tarkastelemalla on mahdollista sommitella jonkinlaista yleiskuvaa siitä, miltä tulevaisuutemme tekoälyllä höystetyssä maailmassa näyttää.

Seuraavassa tarkastelemme lyhyesti tekoälyn vaikutuksia koulutukseen, terveydenhuoltoon, infrastruktuuriin sekä vihreään siirtymään.

Koulutus ja tekoäly – jokaiselle oma opettaja?

Koulutusalalla yleistyvällä eLearning-käsitteellä viitataan yhä useammin tekoälyn tukemaan oppimiseen.

Tekoäly saattaa tulevina vuosina tehdä koulutuksesta laadukkaampaa etenkin matalan koulutustason maissa. Tuottavan tekoälyn kehittyessä opetusta voitaneen ennen pitkää täydentää koneellisilla avustajilla – eräänlaisilla älypuhelimista tuttujen virtuaaliavustajien opettajaserkuilla.

”Emme suinkaan halua poistaa ihmisen kosketusta opetuksesta tai korvata opettajia koneilla. Päinvastoin, tekoälyä pitää hyödyntää harkiten ja vain aloilla, joissa siitä on todella hyötyä. Mahdollisuuksia on kuitenkin laajasti, ja tekoälyn ansiosta laadukkaan koulutuksen saatavuus voi tulevaisuudessa parantua”, UNESCOn opetuksen ja tekoälyn kehityshankkeita johtava tohtori Fengchun Miao kuvailee GITEX-messuilla.

Ihanteellisessa tilanteessa tuottavan tekoälyn tukema opetus olisi aina ajantasaista, ja oppijoiden yksilölliset erot huomioiva ihmisopettajan ja koneälyn yhdistelmä kuulostaakin lupaavalta. Täysin ongelmattomasta kehityksestä ei kuitenkaan puhuta.

”On avainkysymys, kuinka tekoälyä säädellään koulutusalalla. – – Voi myös olla, että tuottavan tekoälyn aikakaudella koko koulutuksen sekä opettajien olemassaolon tarkoitus kyseenalaistetaan ainakin jollakin tasolla. Tämä meidän kaikkien on ymmärrettävä”, professori Miao muistuttaa.

Tekoäly ei olekaan millään lailla pulmaton ratkaisu Suomessakin ajoittain esille nouseviin opetusalan ongelmiin. Sama kuvaus pätee terveydenhuoltoon.

Terveydenhuolto ja tekoäly – uusia lääkkeitä, nopeita diagnooseja

Terveydenhuollossa tekoälyä käytetään jo nyt esimerkiksi lääkkeitä kehitettäessä. Ihmisiin verrattuna tekoäly kykenee analysoimaan dataa huomattavasti nopeammin, saksalaisen Bayer-lääkeyhtiön digitaalisen kehityksen johtaja Saskia Steinacker kertoo.

”Tekoäly voi mullistaa lääkkeiden kehityksen. Samalla on kuitenkin muistettava, että lääkeyhtiöiden on kannettava vastuunsa. Meidän on oltava valppaita, emmekä saa toimia valmistautumatta”, GITEX-messuilla puhunut Steinacker huomauttaa.

Tekoälyn verraton tiedonkäsittelykapasiteetti yhdistettynä tuottavan tekoälyn viestinnällisiin kykyihin on ajoittain herättänyt keskustelua myös ”tekoälylääkäreistä” ja täysin ilman ihmisen näkemystä tehtävästä diagnosoinnista. Vielä loppuvuodesta 2023 teknologia ei kuitenkaan sovellu sellaiseen.

”Nykyisellään emme voi tietää, onko tuottavan tekoälyn luoma vastaus jäkevä vai täyttä hallusinaatiota. Jos emme itse tiedä asiasta, emme voi luottaa siihen [tuottavaan tekoälyyn]. Tästä syystä sitä ei toistaiseksi voi ottaa käyttöön esimerkiksi sairauksia diagnosoitaessa”, kvanttiteknologiaa ja tekoälysovelluksia muun muassa terveydenhuollon tarpeisiin kehittävän Sandbox AQ:n toimitusjohtaja Jack Hidary muistuttaa paneelikeskustelussa GITEX-messuilla.

Myös maailman terveysjärjestö WHO on jo aiemmin varoittanut suurten kielimallien riskeistä terveydenhuollossa. Virheelliset analyysit saattavat johtaa yksilön – ja lääkekehityksen tapauksessa myös yhteisöjen – kannalta katastrofaalisiin lopputulemiin, joten Steinackerin peräänkuuluttamaa vastuuta ei sovi unohtaa.

Tekoäly ja vihreä siirtymä – ratkaisuja ja ongelmia

Tulevaisuuden vähäpäästöisistä ”digikaupungeista” puhuttiin GITEX-messuilla paljon.

Koulutuksen ja terveydenhuollon ohella vihreä teknologia oli laajasti esillä GITEX-messuilla, ja tekoäly voikin nousta merkittävään rooliin ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa – mikäli sen mukanaan tuomat, uudet ongelmat kyetään ensin ratkaisemaan.

Jo nyt tekoälyä käytetään laajasti esimerkiksi päästöjen vähentämiseen tähtääviä analyyseja luotaessa. Niin kutsuttu iso data (engl. Big Data) onkin avainasemassa.

Tekoälyllä voidaan edistää vihreää siirtymää muun muassa uusia teknologioita kehittämällä ja energiasektoria optimoimalla, GITEX-messuilla usean hankkeen voimin edustettuna olleen Euroopan unionin aiemmassa katsauksessa todetaan.

Päästöjen näkökulmasta tekoäly aiheuttaa kuitenkin myös uuden ongelman: energiankulutuksen. ChatGPT-palvelun tunnetuksi tekemät, laajat kielimallit vaativat yhä enemmän virtaa, joten esimerkiksi palvelinkeskusten ylläpitämisessä ja kielimallien kouluttamisessa käytetyillä energianlähteillä on alati kasvava vaikutus päästöihin.

”Datakeskukset kuluttavat valtavasti energiaa, joten tekoäly tuo mukanaan myös ongelmia, vaikka ratkaisupotentiaalikin on valtava. – – Datakeskuksia on tulevaisuudessa koko ajan enemmän, joten meidän on keskityttävä pitämään niiden päästöt mahdollisimman alhaisina heti alusta pitäen”, ympäristöjärjestö Greenpeacea GITEX-messuilla edustanut tohtori Priscilla Kinywa muistuttaa.

Muun muassa kuljetusalalla panostetaan vahvasti tekoälyyn. Kuvassa Meituan-yhtiön autonominen lähettikopteri.

Oma, merkittävä osansa päästöjen vähentämisessä on myös kaupunkisuunnittelulla. Ihmisten liikkuminen on mahdollistettava, mutta turha energiankulutus on painettava alas, Kinywa muistuttaa. Kehiteltävät läpimurrot esimerkiksi julkisen liikenteen, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sekä infrastruktuurin aloilla luovat kuitenkin toivoa, vaikka ihmelääkkeeksi tekoälystä ei lienekään.

Kuten tässä artikkelissa on kuvailtu, on tekoälyn muutospotentiaali valtava, olipa kyse sitten koulutuksesta tai infrastruktuurista. Ihmismielen on kuitenkin yhä pysyttävä valppaana ja vältettävä luomasta uusia ongelmia vanhoja ratkaistaessa.

Juttusarjamme kolmannessa ja viimeisessä osassa käsittelemme sitä, miltä älypuhelinten ja laajemminkin mobiiliteknologian tulevaisuus tekoälyn aikakaudella näyttää.

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla