Analyytikko listaa: tässä Samsungin Galaxy S5:een odotetut ominaisuudet

Markus Lehtiniitty | Julkaistu su 26.1.2014, klo 20:16

Jaa tämä

• Facebook
• Twitter
• LinkedIn
• WhatsApp

Erityisesti oikeaan osuneista Apple-tuote-ennakoistaan tunnettu KGI Securitiesin analyytikko Ming-chi Kuo on nyt listannut Samsungin tulevaan Galaxy S5 -lippulaivaälypuhelimeensa odottamansa omiaisuudet.

Kuon mukaan Samsung olisi tuomassa markkinoille Galaxy S5:stä paremman prime-version ja standard-perusversion, joiden merkittävin ero löytyisi näytön tarkkuudesta.

Samsung Galaxy S5

• Android
• Muovi
• 5,1" Super AMOLED -näyttö
• Sormenjälkilukija edessä
• 16 Mpiks. kamera
• Qualcomm Snapdragon 801 -piiri
• 2800 mAh akku

Katso kaikki tiedot

Galaxy S5:n huippumalleihin Kuo odottaa 5,2 tuuman näyttöä muikealla 2560×1440 pikselillä, mikä tarkoittaisi 565 pikseliä tuumaa kohti. Tämä pitää yhtä aiempien Galaxy S5 -huhujen kanssa, jossa näytön kooksi on tarkemmin vielä mainittu 5,25 tuumaa. Kuon mukaan tulevassa standard-mallissa näytön tarkkuus kuitenkin olisi tiputettu 1920×1080 pikseliin, joka toki sekin tarkoittaisi edellaan mainiota 423 pikseliä tuumaa kohti.

MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)

Lisäksi Samsung olisi Kuon mukaan erottamassa prime- ja standard-mallit toisistaan myös puhelimen aivoina toimivan järjestelmäpiirin osalta. Prime-malliin tulisi Samsungin oma Exynos 5430 -järjestelmäpiirillä kahdeksalla suoritinytimellä. Standard-malliin puolestaan tulisi pääasiassa Qualcommin Snapdragon 800 aiempaa tehokkaampana MSM8974AC-varianttina ja RAM-muistia olisi prime-mallien kolmen gigatavun sijaan vain kaksi gigatavua.

Samsung on aiemminkin esitellyt lippulaivamalleistaan kaksi eri versiota, joista toisesta on löytynyt Qualcommin ja toisesta Samsungin oma järjestelmäpiiri. Aiemmin kuitenkin Qualcomm-versiota on myyty jopa laajemmin (myös esimerkiksi Suomessa), kun nyt Kuon tietojen pitäessä paikkansa Samsung olisi ottamassa käyttöön Exynoksen maailmanlaajuisesti huippuversiossa.

Lisäksi Galaxy S5:een pitäisi olla tulossa 16 megapikselin takakamera vaihe-eron tunnistukseen perustuvalla automaattitarkennuksella, kahden megapikselin etukamera, 3D-eleiden tunnistus, 2 850 milliampeeritunnin akku sekä sormenjälkitunnistin, kuten aiemmatkin huhut ovat jo kertoneet. Kuon mukaan Samsung käyttäneet Synapticsin hiljattain ostaman Validityn tekniikkaa sormenjälkitunnistuksessa, minkä Kuo epäilee jäävän käytettävyydessä Applen Touch ID:stä.

MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)

Kuon listaamissa Galaxy S5 -versioissa olisi kaikissa vielä muovikuoret, mutta hän kertoo myös metallisten mallien olevan tulossa.

Galaxy S5:stä on kuultu laajasti erilaisia huhuja, mutta vuotokuvilta Samsung on ainakin toistaiseksi onnistunut Galaxy S5:n piilossa pitämään. Mahdollista on, että Galaxy S5:n julkistus tapahtuisi jo 23. helmikuuta Mobile World Congressin alla. Jollei niin käy, julkistettaneen uutuus maaliskuussa.

Jaa tämä

• Facebook
• Twitter
• LinkedIn
• WhatsApp

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla

Lue lisää aiheista

Galaxy S5 Samsung

Kommentoi

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.

1. 26.1.2014, klo 22:43

   Kirjaudu sisään vastataksesi

   juhuu

   S5 Standard on sama kuin s4 ei mitään uutta ja primessa olisi 4k näyttö, 8-ytiminen prosessori :o ja sormenjälkitunnistin (kuluu nopeasti loppuun koska siinä on päällä varmaan ämpärimuovia Applen safiirilasin sijaan). Taas Samsungissa on ämpärimuoviset kuoret metallisten sijaan ja metallikuorinen versio on tulossa myyntiin myöhemmin. Tuo akun koko on aika pieni. Isompi akku olisi tarpeen vai yrittääkö Samsung ohentaa puhelinta entisestään. Jos tuo 4k näyttö hajoaa niin kalliiksi tulee korjaaminen (varmaan yli 300€).

   • 27.1.2014, klo 10:10

     Kirjaudu sisään vastataksesi

     OJ

     Ei sentään 4k näyttö ole.
     Aivan tarpeettoman tarkka silti. Ja miksi toimittajan pitää taas lähteä leikkiin mukaan? Kun olisi voinut todeta asian toisin päin eli että Standard mallin näyttökin on varmasti riittävä tarkkuudeltaan!

2. 27.1.2014, klo 06:37

   Kirjaudu sisään vastataksesi

   Jani

   juhuu. Hoh hoijaa taas…Mutta ei ole/ei tule olemaan onneksi mikään menneen talven Nokia Lumia,vaikka kuinka olisi ”ämpärimuovia” ;)

   • 27.1.2014, klo 10:13

     Kirjaudu sisään vastataksesi

     OJ

     Mikähän oli pointtisi? Samsung’ithan nimenomaan ovat olleet ämpärimuovia eli ohuilla lelumuovikuorilla. Et mitenkään voi rinnastaa niitä Lumioiden unibody PC-muoveihin, jotka ovat ennen kaikkea iskun kestäviä ja läpivärjättyjä.

     Nokia Lumia on pian historiaa, mutta Windows Phone hyvinkin osa tulevaisuutta. ;)

3. 27.1.2014, klo 18:07

   Kirjaudu sisään vastataksesi

   "Ademeion"

   ”Aivan tarpeettoman tarkka silti. Ja miksi toimittajan pitää taas lähteä leikkiin mukaan?”

   Odotetaan nyt kuitenkin käytännön kokemuksia näytöstä, ettemme syyllistyisi hutkimiseen ennen tutkimista.

   • 27.1.2014, klo 18:39

     Kirjaudu sisään vastataksesi

     Juhannuspukki

     Ei siinä mitään ylimääräistä tutkimista tavita, jos pikseleiden näkeminen yli 300ppi-näytöstä on normaalille homo sapiensille yksinkertaisesti mahdotonta. Period.

     • 31.1.2014, klo 22:02

       Kirjaudu sisään vastataksesi

       "Ademeion"

       ”Ei siinä mitään ylimääräistä tutkimista tavita, jos pikseleiden näkeminen yli 300ppi-näytöstä on normaalille homo sapiensille yksinkertaisesti mahdotonta.”

       Ihminen kykenee erottamaan vaikka atomin kokoisen pikselin, kunhan se vain tuottaa saman verran valoa kuin ”300 ppi:n pikseli” ja ympäröivät pikselit ovat riittävän tummia.

       Enemmän käytännön merkitystä on kuitenkin muun muassa sillä, että näyttökuvan portaaton skaalaaminen tuottaa tietyissä muuntosuhteissa ”nimelliskokoa” karkeamman pikselijaon, minkä kompensoiminen edellyttää suurempaa pikselitiheyttä vastaavan tarkkuusvaikutelman säilyttämiseksi.

       Ihmisen silmä ei myöskään tuota staattisestakaan kohteesta muuttumatonta kuvaa vaan pikemminkin videokuvaa. Staattinenkin kohde siis ”elää” verkkokalvolla, minkä vuoksi silmä kyennee ikään kuin haarukoimaan aistinsolujen tiheyttä suurempia tarkkuuksia.

       Jos haluaa soveltaa jotain ”tieteellistä totuutta” tosielämään, on syytä ensin varmistua tuon ”totuuden” sovellettavuudesta käsillä olevaan asiaan. Netissä paljon toistettu 300 ppi:n erotteluraja ei ilmeisesti perustu mihinkään näyttöjen kanssa tehtyyn tutkimukseen, vaan kyseessä näyttäisi olevan yksinkertainen silmän aistinsolujen määrään perustuva laskelma. Kuten yllä toin esille, asiaan liittyy muitakin tekijöitä.

       ”Period.”

       Selittääkö tuo ”period” jyrkkää suhtautumistasi kommenttiini… ;-)

       • 1.2.2014, klo 08:41

         Kirjaudu sisään vastataksesi

         OJ

         Ilman heittomerkkejä ehkä… :P

         En ole asiaa enempää perehtynyt, mutta fysiikan lakien ja optisen erotuskyvyn pohjalta voin sanoa, että olet osittain väärässä.
         Kuten sanoit, niin silmä varmasti havaitsee atomin kokoisenkin valopisteen. Mutta se ei tarkoita, että silmä näkisi sen atomin kokoisena tai paremminkin pystyisi sen erottamaan atomin kokoiseksi.

         Jos atomin valopisteitä olisi rypäs vierekkäin, silmä näkisi sen yhtenä pisteenä. Vastaavasti jos atomin valopisteen ympärillä olisi rypäs mustia pisteitä, silmä näkisi joko valon tai ei mitään, riippuen valopisteen voimakkuudesta…tai no ehkä jotain harmaata mustan sijasta kuitenkin.

         Ymmärtääkseni se 300dpi:n raja-arvo tulee juuri siitä, että siihen asti silmä pystyy erotteleen valopisteet eli pikselit toisistaan. Tämä tarkoittaa sitä, että joku 400dpi on mainitsemasi kaltaisesti käytännössä parempi tai vielä järkevä, koska silmä varmasti jotain haarukoi. Ja ei tietenkään ole järkevää jättää resoluutiota siihen rajalle, jossa silmä keskimäärin pikselit vielä erottaa. Kuvahan on silmälle tarkka silloin kun pikseleitä ei erota.

         Se että tarjotaan sitten melkein tuplaten silmän havaintokykyyn nähden pikseleitä, on ihan pelkkää markkinointia. Asiaan perehtymätön ihminen kun ostaa sen spekseiltään komeamman kuitenkin. 8-ydintä ja mieletön resoluutio kuulostaa tooosi hyvältä! Mitään sillä ei tee kuitenkaan. :P Aiempien sukupolvien tapa myydä samaa tuotetta sekä 4- että 8-ytimisellä raudalla sen viimeistään todistaa. ;)

         Mun puhelimen näytössä on joku 330 dpi. En pysty millään erottamaan pikseleitä toisistaan, vaikka kuinka siristän tai katson nenä kiinni lasissa.

         Ugh!

4. 1.2.2014, klo 13:50

   Kirjaudu sisään vastataksesi

   "Ademeion"

   ”Ilman heittomerkkejä ehkä… :P”

   Ensimmäisessä kohdassa lainausmerkit (ei heittomerkit) tarkoittavat, että kyseessä on lainaus. Jos ne jättää pois, tekstistä tulee vaikealukuista. Tämä on aivan normaalia ja asiallista lainausmerkkien käyttöä. Toisessa kohdassa käytän sujuvuuden vuoksi lyhyempää ja epätäsmällistä ilmausta (”300 ppi:n pikseli”), ja ilmaisen lainausmerkeillä tuota epätäsmällisyyttä (saman tapaisessa merkityksessä kuin ilmauksessa ”niin sanottu”). Tämäkin on normaalia, ja tuntui tarpeelliselta, koska vastasin hiukan hyökkäävään sävyiseen kommenttiin. Kolmannessa kohdassa syy on sama kuin toisessa. Neljännessä kohdassa käytän kielikuvaa (”kohde ”elää” verkkokalvolla”), jota joku voi vierastaa teknisessä aiheessa, joten pyydän lainausmerkeillä ikään kuin hyväksyntää tuolle kielikuvalle. Viidennessä ja kuudennessa kohdassa (”tieteellistä totuutta” ja ”totuuden”) kyse on siitä, että en usko lainattujen kohtien pitävän kovin hyvin paikkaansa, tai että niillä viitataan asiaan, joka ei ole sovellettavissa tähän tapaukseen. Seitsemännessä kohdassa on jälleen kyse normaalista lainauksesta.

   Tulipa nyt selitettyä, vaikkei kommentistasi tuon kieli poskella -hymiön vuoksi oikein selviä, onko lainausmerkkien käytössäni mielestäsi oikeasti jotain pielessä ;-)

   ”En ole asiaa enempää perehtynyt, mutta fysiikan lakien ja optisen erotuskyvyn pohjalta voin sanoa, että olet osittain väärässä.
   Kuten sanoit, niin silmä varmasti havaitsee atomin kokoisenkin valopisteen. Mutta se ei tarkoita, että silmä näkisi sen atomin kokoisena tai paremminkin pystyisi sen erottamaan atomin kokoiseksi.”

   Tietenkään ihminen ei kykene näkemään atomin kokoista pikseliä atomin kokoisena, enkä ole näin kuvitellut tai väittänytkään. Ihminen kykenee näkemään paljaalla silmällä esimerkiksi tähden, jonka verkkokalvolle tuottama kuva on pienempi kuin yksittäinen valoa aistiva solu. Tällöinkin kuitenkin sanotaan, että katselija näkee kyseisen tähden, vaikkei hän näekään sitä etäisyyteen suhteutettuna niin pienenä kuin se on. Toin asian esille vain siksi, että ”Juhannuspukki” yksioikoisesti ja virheellisesti väitti, että ”pikseleiden näkeminen yli 300 PPI:n näytöstä on normaalille homo sapiensille yksinkertaisesti mahdotonta. Period”. Jos esittää jyrkän väitteen, on väitteen syytä pitää tarkasti paikkansa. Useimmissa käyttötilanteessa ”Juhannuspukin” väite pitää karkeasti ottaen paikkansa (PPI-luku on kyseenalainen), mutta hänen väittämästään mahdottomasta asiasta ei mitenkään ole kyse.

   ”Vastaavasti jos atomin valopisteen ympärillä olisi rypäs mustia pisteitä, silmä näkisi joko valon tai ei mitään, riippuen valopisteen voimakkuudesta…tai no ehkä jotain harmaata mustan sijasta kuitenkin.”

   Jos atomin kokoinen valopiste on kyllin kirkas, ihminen näkee silmän erottelukyvyn minimirajan kokoisen kirkkaan pisteen, ja tällöin ei ole eroa sillä, onko valonlähde atomin, molekyylin vai kenties bakteerin kokoinen (ellei ole olemassa jotain jättiläisbakteeria, joka on silmän erottelukyvyn minimirajaa suurempi). Olennaista ei ole valonlähteen pienuus vaan siitä lähtevän valon voimakkuus.

   Loppukommenttisi kanssa olen yleisesti ottaen samaa mieltä. En kuitenkaan uskaltaisi sanoa jotain tämän hetkisten tai lähiaikoina julkaistavien puhelimien PPI-määrää sellaiseksi, ettei sillä ole mitään myönteistä, vaikka pientäkin, vaikutusta katseluelämykseen. Olen elämäni aikana nähnyt niin monen asiantuntijan esittävän jollain tieteellisellä perusteella jonkin käytännön elämään koskevan väitteen, jonka tosielämä on sitten osoittanut vääräksi. Tällöin usein alkaa väitteiden esittäjien taholta kova selittely, miten he kuitenkin olivat oikeastaan oikeassa ja tosielämä vain tuuppasi itsensä väärän totuuden kylkeen – tai jotain.

   Kokonaan toinen asia on se, ymmärtäväkö mainoksia ja hype-uutisia lukevat, teknisiä uutuuksia janoavat kuluttajat ostopäätöstä tehdessään, kuinka suuri vaikutus kohoavalla PPI-luvulla on käytännön katseluvaikutelmaan. Toivoisin että tätä asiaa testattaisiin kunnolla niin, että onko 400 PPI:n näyttö yhtään miellyttävämpi 300 PPI:n näyttöön verrattuna esimerkiksi erittäin pientä kirjasinkokoa luettaessa tai näyttävätkö aliasoituvat, pikselirivien suunnasta hieman poikkeavat ohuet viivat käyttäjästä yhtään tarkemmilta ja terävämmiltä.

   Siinä tärkeimmät ensi hätään…

   • 1.2.2014, klo 20:23

     Kirjaudu sisään vastataksesi

     OJ

     Heh. Viittasin heittomerkkeihin sun ”pisteen” suhteen. :P Siis viestisi lopussa oleviin hipsuihin… Suotta hikeennyit… :D

     • 2.2.2014, klo 12:56

       Kirjaudu sisään vastataksesi

       "Ademeion"

       En vieläkään kyllä ymmärrä, mihin hipsuihin viittaat. Kyseinen viestinihän päättyy silmää iskevään hymiöön. Sitä ennen on kolme aivan tavallista pistettä, ei mitään hipsuja (”hipsu” tarkoittaa tietääkseni samaa kuin heittomerkki, eli tällaista: ’ . Nimitystä näkee joskus käytettävän virheellisesti myös puolilainausmerkistä, eli tästä: ’ . Tavalliset lainausmerkit ( ” ) eivät missään nimessä ole hipsuja. Jos viittaat hipsuilla kolmeen pisteeseen, niin niilläkin on oma viestinnällinen merkityksensä: ne ilmaisevat yleisesti vihjausta, ironiaa tai muuta vastaavaa piilomerkitystä, ja kyseisen kommenttini lopussa ne tarkoittavat yhdessä silmäniskuhymiön kanssa ystävällishenkistä pikku piruilua.

       Enkä muuten sitten hikeentynyt%¤#*§!!! :D