Ruotsalainen Ericsson oli matkapuhelinten kehityksen kärjessä, kun tämä uusi toimiala syntyi ja kasvoi 1900-luvun lopulla. Ericsson yhdisti myöhemmin voimansa Sonyn kanssa, luoden uuden matkapuhelinmerkin Sony Ericssonin. Kuitenkaan enää tänä päivänä Ericssonin matkapuhelimia ei ole markkinoilla. Jos sinua kiinnostaa, mitä muita puhelinmerkkejä ja tietotekniikkaa Ruotsista löytyy Ericssonin jälkeen tutustu ReviewsBird Ruotsissa.
Tässä artikkelissa kerromme, miten Ericsson valloitti aikanaan matkapuhelinmarkkinat ja miten vallankumoukselliset tuotteet muuttivat maailmaa. Yritys oli aikoinaan Ruotsin suurin vientivaltti teknologia-alalla. Jos Ericsson vielä nykyään valmistaisi puhelimia, olisi todennäköisesti Ruotsin Black Friday täynnä niitä.
Matkapuhelinteknologian kehitys
Kun puhelin aikoinaan keksittiin, ihmisen unelma helpommasta pitkän matkan yhteydenpidosta toteutui. Puhelinliikenteen kehitys ja yleistyminen edellytti että puhelimia, johtoja ja puhelinkeskuksia oli saatavilla. Lankapuhelinten yleistyminen loi pohjan seuraavalle unelmalle – mahdollisuudelle kommunikoida missä tahansa ilman rajoituksia, langattomasti. Kesti jonkin aikaa, ennen kuin teknologia pääsi tämän unelman ja näkemyksen tasalle.
Uutta matkapuhelinteknologiaa lähdettiin kehittämään USA:ssa 1900-luvun loppupuolella. Ensimmäiset toimiluvat matkapuhelinjärjestelmien toimintaan myönnettiin vuonna 1982, ja ensimmäinen järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 1983 lopussa.
Euroopassa tapahtui samanlaisia muutoksia. Pohjoismaat ottivat käyttöön matkapuhelinjärjestelmät ensimmäisenä 1980-luvun alussa, ja muut maat seurasivat perässä 1990-luvulla. Tiesitkö, että maailman ensimmäinen maa, jolla oli toimiva matkapuhelinjärjestelmä, oli kuitenkin Saudi-Arabia, joka otti vuonna 1981 käyttöön Ericssonin toimittaman järjestelmän?
Ericssonin matka matkapuhelinmarkkinoiden huipulle
Ericssonin ensimmäinen matkapuhelin suunniteltiin vuonna 1956. Se painoi 40 kiloa ja oli noin matkalaukun kokoinen. Autoon asennettuna se maksoi lähes yhtä paljon kuin auto.
Vuonna 1987 Ericssonin matkapuhelimista tuli lopulta kannettavia, mutta ei vielä tarpeeksi pieniä taskussa kannettaviksi. Noiden yli 30 vuoden aikana tapahtui suuria muutoksia sekä puhelinten painon että muodon suhteen.
Ensimmäinen varsinainen kämmenmatkapuhelin oli HotLine Pocket, joka esiteltiin vuonna 1987. Ericssonilla oli haluttu selvittää mahtuisivatko tarvittavat komponentit tietyn kokoiseen koteloon. Vuonna 1989 lanseerattiin seuraava HotLine-malli. NH 72 oli kompaktimpi ja kevyempi kuin HotLine Pocket. NH 72 perustui täysin uuteen suunnitteluun.
NH 72:n myötä Ericsson otti käyttöön myös uuden tavan nimetä matkapuhelimensa: N tarkoitti NMT:tä ja H Handheldia. NH 72:n lanseeraus oli tärkeä hetki Ericssonin historiassa. Alun perin vanhaa analogista NMT 900 -järjestelmää varten kehitetty puhelin sai toisen elämän digitaalisessa muodossa mallinimellä GH 172, GSM-standarin mukaisena.
Vuosi NH 72:n jälkeen Ericsson toi markkinoille uuden edullisemman puhelimen, NH 51:n. 1990-luvun alusta lähtien markkinoille tuotujen mallien määrä kasvoi, ja Ericsson alkoi valmistaa matkapuhelimia sekä analogisiin että digitaalisiin standardeihin. GH 174, NH 97, GH 197, GH 198 ja NH 237 ovat kaikki 1990-luvun alun malleja.
Mobiilimarkkinoiden kehittyessä ajan saatossa halvimpien puhelinten massamarkkinat luovutettiin silloiselle markkinajohtajalle Nokialle ja Siemensille. Ericssonilla koettiin, että oli aika löytää uusi kumppani matkapuhelinsegmenttiä vahvistamaan. Vastaus oli japanilainen Sony. Kun Japanin lippu nostettiin keväällä 2001 Ericssonin Linköpingin tehtaan ylle, Ericssonin osakkeet nousivat Tukholman pörssissä.
Sony Ericsson
Sony oli vahva globaali kuluttajabrändi, jolla oli esimerkiksi Walkmanin ja Cyber-shotin kaltaisia tuotteita ja osaamista kuluttajamarkkinoista. Sonyn ydinosaamista olivat video, pelit ja musiikki, ja yhtiö oli hyvä saamaan tuotteet nopeasti markkinoille.
Ericssonin ja Sonyn puoliksi omistama Sony Ericsson Mobile Communications aloitti toimintansa samana päivänä kun maailman ensimmäinen 3G-verkko avattiin Japanissa. Molemmat yritykset omistivat yhteisyrityksestä yhtä suuret osuudet, vaikka Ericsson oli edellisenä vuonna myynyt 43 miljoonaa matkapuhelinta ja Sony vain 7 miljoonaa.
Sony Ericssonin yhdistyminen otettiin hyvin vastaan markkinoilla. Uuden yrityksen ensimmäinen matkapuhelin oli T65, jossa oli pehmeä, pyöreä muotoilu. T65 oli kuitenkin kehitetty jo ennen Sony Ericssonin perustamista, ja sitä voikin kutsua Ericssonin viimeiseksi puhelimeksi. Kuitenkin yrityksen sisäll oli haasteita. Sony Ericssonin saaminen toimimaan tiiviinä yrityksenä oli monimutkaista ja vei aikaa.
Ericsson tänään
Tänä päivänä Ericsson keskittyy verkkoihin ja puhelinten aika on ohi. Ericsson on keskeinen toimija 5G matkaviestinverkkojen kehityksessä. Ericsson näkee, että 5G:stä tulee seuraavan sukupolven langattoman teknologian maailmanlaajuinen standardi. Yritys tekee yhteistyötä maailman suurimpien matkaviestinoperaattoreiden, kuten AT&T:n, China Mobilin, Deutche Telecomin, TeliaSoneran, Verizonin ja Vodafonen kanssa. Myös IT:n kehitys ja pilviratkaisut sekä Internet Of Things ovat asioita joista Ericsson vie eteenpäin ja on mukana niiden kehityksen aallonharjalla.
Suomessa puhumme paljon kotimaisesta Nokiasta ja Nokian mahtavasta kehityksestä 1900-luvun loppupäässä. On hyvä kuitenkin muistaa myös muiden onnistumiset. Ruotsalainen Ericsson on tästä hyvä esimerkki.
