Euroopan parlamentti hyväksyi uudet digipalvelu- ja digimarkkinasäädökset – voivat tuoda merkittäviä muutoksia viestipalvelujen toimintaan ja sovelluskauppoihin

Euroopan parlamentti on hyväksynyt uudet digipalveluihin ja digimarkkinoihin liittyvät säädökset. Parlamentin tiedotteen mukaan näillä kahdella säädöksellä pyritään puuttumaan teknologia-alan yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. Tarkoituksena on asettaa EU:n perusoikeuksien ja -arvojen mukaisesti selkeät standardit alan toiminnalle ja palveluille.

Digipalvelusäädös (Digital Services Act) hyväksyttiin tiistaina äänin 539 puolesta, 54 vastaan ja 30 tyhjää ja digimarkkinasäädös (Digital Markets Act) puolestaan äänin 588 puolesta, 11 vastaan ja 31 tyhjää.

Digipalvelusäädös asettaa uusia ja tiukempia velvoitteita digitaalisten palvelujen tarjoajille, kuten sosiaalisen median palveluille tai markkinapaikoille. Niiden on muun muassa torjuttava laittoman sisällön leviämistä, verkossa olevaa disinformaatiota ja muita yhteiskunnallisia riskejä.

Uusina velvoitteina digipalveluille asetetaan vaatimuksia laittoman verkkosisällön torjumiseksi ja alustoille velvollisuus reagoida nopeasti. Markkinapaikoille säädös tuo edellytyksiä paremmasta jäljitettävyydestä tuotteiden ja palvelujen turvallisuuden varmistamiseksi.

“Digijätit ovat liian pitkään hyötyneet sääntöjen tyhjiöstä. Ala on ollut kuin villi länsi, jossa isoimmat ja vahvimmat ovat tehneet mitä haluavat. Mutta nyt kaupungissa on uusi sheriffi, digipalvelusäädös, joka vahvistaa sääntöjä ja oikeuksia. Avaamme algoritmien mustat laatikot, jotta voimme kunnolla selvittää, miten alustojen rahantekomekanismit toimivat”, digipalvelusäädöksen esittelijä Christel Schaldemose (S&D, Tanska) kommentoi.

Alustojen avoimuutta ja vastuuta lisätään myös esimerkiksi vaatimalla selkeää tietoa sisällön moderoinnista tai algoritmien käytöstä sisällön suositteluun, minkä lisäksi käyttäjät voivat riitauttaa sisällön moderointia koskevat päätökset. Tietyntyyppistä kohdennettua mainontaa suitsitaan: tämä koskee muun muassa lapsille suunnattua mainontaa ja arkaluonteisiin tietoihin perustuvia mainoksia. Lisäksi kielletään myös niin sanottu harhauttava suunnittelu ja käytännöt, joilla pyritään manipuloimaan käyttäjien valintoja.

Suurille verkkoalustoille ja hakukoneille (vähintään 45 miljoonaa käyttäjää kuukaudessa), velvoitteet ovat vielä tiukemmat ja Euroopan komissio valvoo, että ne noudattavat velvoitteitaan. Niiden on muun muassa ehkäistävä järjestelmäriskejä (kuten laittoman sisällön levittäminen, kielteiset vaikutukset perusoikeuksiin, vaaliprosesseihin ja sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan tai mielenterveyteen) ja tehtävä riippumattomia tarkastuksia. Näiden alustojen on myös tarjottava käyttäjille mahdollisuus poistaa käytöstä profilointiin perustuvat suositukset. Niiden on myös helpotettava viranomaisten ja hyväksyttyjen tutkijoiden pääsyä tietoihinsa ja algoritmeihinsa.

Digimarkkinasäädös puolestaan tavoittelee kilpailun parempaa toteutumista myös digitaalisten palveluiden markkinoilla.

Uudessa digimarkkinasäädöksessä asetetaan velvoitteita suurille verkkoalustoille, jotka toimivat digimarkkinoilla niin sanottuina portinvartijoin määräävän asemansa myötä.

Portinvartijoiksi määritettyjen yritysten tulee muun muassa sallia toisten palvelujen yhteistoiminta oman palvelunsa kanssa. Uuden sääntelyn myötä pienemmät alustat voivat parlamentin tiedotteen mukaan pyytää hallitsevia viestipalveluja sallimaan viestien, ääniviestien ja tiedostojen vaihtamisen kyseisen palvelun ja muiden palvelujen välillä. Tämä eri viestipalvelujen välinen yhteistoiminta ilmestyi osaksi digimarkkinasäädöstä yllätyksenä keväällä 2022. Käytännön toteutukseen liittyy runsaasti haasteita, joten nähtäväksi jää miten uusi sääntely lopulta eri palvelujen toimintaan vaikuttaa.

Lisäksi digimarkkinasäädös antaa yrityskäyttäjille pääsyn portinvartijan alustalla tuottamaansa dataan, jotta ne voivat markkinoida omia tarjouksiaan ja tehdä sopimuksia asiakkaiden kanssa portinvartijan alustan ulkopuolella.

Portinvartijoiksi määritellyt yritykset eivät voi myöskään enää jatkossa asettaa omia palvelujaan tai tuotteitaan näkyvämmin esille omilla alustoillaan verrattuna muihin palveluihin, estää käyttäjiä poistamasta helposti valmiiksi asennettuja ohjelmistoja tai sovelluksia tai käyttämästä kolmansien osapuolten sovelluksia ja sovelluskauppoja, tai hyödyntää käyttäjien henkilötietoja kohdennettua mainontaa varten, ellei siihen ole nimenomaisesti annettu suostumusta.

Uuden digimarkkinasäädöksen on odotettu voivan myös murtaa Applen sovelluskauppamonopolin sen laitteissa, mutta nähtäväksi jää miten tältä osin käy. Apple todennäköisesti vastustaa loppuun asti laitteidensa avaamista muille sovelluskaupoille. Vuodesta 2023 saattaa tulla tältä osin hyvin mielenkiintoinen.

Seuraamukset uusien säädösten rikkomisesta voi olla suuria. ”Jos portinvartija ei noudata sääntöjä, komissio voi määrätä sakkoja, jotka ovat enintään 10 prosenttia sen edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta tai enintään 20 prosenttia, jos sääntöjä on jätetty toistuvasti noudattamatta”, kertoo parlamentti tiedotteessaan.

Uudet säädökset siirtyvät seuraavaksi Euroopan neuvoston virallisesti hyväksyttäväksi. Digimarkkinasäädöksen käsittelyä odotetaan heinäkuulle ja digipalvelusäädöksen syyskuulle. Hyväksyntänsä jälkeen ne julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä ja säädökset tulevat voimaan 20 päivän kuluttua julkaisemisesta.

Digipalvelusäädös tulee sellaisenaan sovellettavaksi kaikkialla unionissa. Sitä sovelletaan 15 kuukauden kuluttua voimaantulosta tai aikaisintaan 1. tammikuuta 2024 alkaen. Erittäin suuriin verkkoalustoihin ja hakukoneisiin sovelletaan velvoitteita kuitenkin jo aiemmin, eli neljä kuukautta sen jälkeen, kun komissio on nimennyt toimijan.

Digimarkkinasäädöstä aletaan soveltaa kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta. Portinvartijoiden on noudatettava uusia velvoitteita viimeistään kuuden kuukauden kuluttua niiden nimeämisestä.

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla