Tässä tilastossa Suomi on Pohjoismaissa ja Baltiassa omassa luokassaan – mobiilidatakasvu jatkunut edelleen vahvana

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan suomalaiset olivat vuonna 2020 edelleen pohjoisten maiden ahkerimpia mobiilidatan kuluttajia jo lähes 50 gigan kuukausittaisella datankäytöllään. Myös Baltian maissa mobiilidatan käytön kasvu on ollut varsin nopeaa. ’

Suomi on jo useamman vuoden ollut pohjoismais-baltialaisen tilastovertailun kärjessä mobiililiittymien määrää ja käyttöä kuvaavissa tilastoissa. Suomalaiset käyttivät vuonna 2020 keskimäärin 48,2 gigatavua mobiilidataa asukasta kohden kuukaudessa, kun esimerkiksi Norjassa vastaava luku on 6,7 gigatavua. Muissa vertailun maissa lukemat olivat Latvia 31,6, Viro 26,3, Liettua 22,4, Islanti 19, Tanska 17,9 ja  Ruotsi 15 gigatavua.

Suuria datasiirtomääriä selittävät Suomessa yleiset rajattomat liittymät.

Mobiilidatan käyttö gigatavuina kuukaudessa asukasta kohden eri maissa vuonna 2020 Pohjoismaissa ja Baltiassa.

”Kuluttajatutkimuksemme mukaan 43 %:lla suomalaisista kotitalouksista on käytössään ainoastaan mobiililaajakaista. Lisäksi Suomessa datan käyttöä ei ole liittymäsopimuksissa rajoitettu, mikä osaltaan kasvattaa myös tiedonsiirtomääriä”, kertoo erityisasiantuntija Elina Pallas.

Tiedonsiirtomäärät ovat kasvaneet vauhdikkaasti Suomen lisäksi erityisesti Baltian maissa.

Mobiililaajakaistan merkitys näkyi Suomessa myös liittymämäärissä. Suomessa oli edelleen eniten laajakaistaliittymiä asukasta kohden, mikä selittyy juurikin mobiililaajakaistojen suosiolla. Suomalaisilla oli näitä ainoastaan tiedonsiirtokäyttöön tarkoitettuja mobiililiittymiä 0,38 kappaletta asukasta kohden. Latviassa ja Liettuassa mobiililaajakaistojen määrä asukasta kohden on kasvanut nopeasti, muissa maissa kehitys on ollut tasaista ja vuosittaiset muutokset maltillisia.

Laajakaistaliittymien määrä asukasta kohden eri maissa, sisältäen sekä kiinteät laajakaistaliittymät että vain tiedonsiirtokäytössä olevat mobiililaajakaistaliittymät.

Kokonaisuutena mobiili- ja kiinteät liittymät yhteenlaskettuna laajakaistaliittymiä oli Suomessa vuonna 2020 asukasta kohden, 0,72. Seuraavina tulivat Latvia 0,65,Tanska 0,64, Ruotsi 0,55, Liettua 0,54, Islanta 0,53, Norja ja Viro molemmat 0,50.

Kiinteän verkon laajakaistasaatavuudessa oli edelleen merkittäviä eroja maiden välillä. Suomea lukuun ottamatta muissa Pohjoismaissa kiinteän verkon vähintään 100 megan latausnopeuteen yltävä liittymä oli saatavilla jo lähes 90 prosenttiin kotitalouksista, tilaston kärjessä oli Tanska 95 prosentin kotitaloussaatavuudellaan. Suomessa puolestaan vain 65 prosentilla kotitalouksista oli vuoden 2020 lopussa saatavilla tällainen nopea kiinteä laajakaista.

Myöskään nopeiden, latausnopeudeltaan vähintään 100 megan kiinteiden laajakaistaliittymien käyttöönoton vertailussa Suomi ei pärjää, vaan Ruotsi oli tilastojen kärjessä: maassa oli käytössä 0,77 nopeaa kiinteää laajakaistaliittymää kotitaloutta kohden. Käytössä olevien nopeiden kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on kasvanut tasaisesti kaikissa tarkastelluissa maissa, erityisen nopeaa suosion kasvu on ollut Norjassa ja Tanskassa. Suomessa nopeita kiinteitä laajakaistaliittymiä oli 0,30 kotitaloutta kohden.

Televerkkoihin kohdistuvien aineellisten investointien määrässä Suomi asettuu muiden Pohjoismaiden ja Baltian välimaastoon. Aineellisilla investoinneilla tarkoitetaan lähinnä verkkojen rakentamiskustannuksia. Asukasta kohden aineelliset investoinnit olivat vuoden 2020 aikana Suomessa 78 euroa, kun Norjassa luku oli 218 euroa ja Ruotsissa ja Islannissa pitkälle yli sata euroa. Ruotsissa ja Islannissa investoinnit ovat kääntyneet pitkän nousun jälkeen laskuun, mitä selittää se, että kiinteän verkon saatavuus on jo korkealla tasolla.

Suomessa käytetään verkkoinvestointeihin vähemmän rahaa. Kaaviossa teleyritysten aineelliset investoinnit televerkkoihin asukasta kohden. Luvut ovat ostovoimapariteettikorjattuja eli maiden väliset hintatasoerot on huomioitu.

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla