Tätä on luvassa vuoden 2020 älypuhelimissa – 5G:n lisäksi tulossa muitakin mielenkiintoisia parannuksia

Älypuhelimissa 2019 jää historian kirjoihin vuotena, jolloin markkinoille tulivat ensimmäiset 5G-älypuhelimet kuin myös ensimmäiset taittuvanäyttöiset älypuhelimet. Vasta vuonna 2020 kummankin uuden teknologian osalta odotettavissa on kuitenkin todellinen läpimurto.

Lisäksi älypuhelimissa on helppo ennustaa tuttujen parannusten jatkuvan: näyttöteknologia kehittyy, akku latautuu entistäkin nopeammin ja sekä kameroiden lukumäärä että tarkkuus jatkavat kasvuaan.

5G yleistyy vauhdilla

5G lähti liikkeelle vuonna 2019, ja Suomessa on jälleen 5G-verkkojen osalta kuljettu eturintamassa koko maailman mittakaavassa arvioituna. Monissa maissa 5G-verkot avautuvat vasta vuoden 2020 kuluessa. Operaattorit laajentavat 5G-verkkojaan alkaen suurimmista kaupungeista ja keskusta-alueista, ja vuoden 2020 aikana verkkojen pitäisi tulla käytettäväksi jo varsin laajalle väestöpeitolle.

5G-älypuhelinten myynti on ollut toistaiseksi pientä mutta tilanne muuttuu vauhdilla vuoden 2020 aikana. Esimerkiksi tutkimusyhtiö Counterpoint Research on ennustanut jo 18 prosentin tänä vuonna toimitettavista älypuhelimista tukevan 5G:tä, kun viime vuonna osuus ei yltänyt 1 prosenttia korkeammalle.

Kun vuonna 2019 5G-älypuhelimet olivat vielä erillisiä erikoismalleja, vuodesta 2020 5G-verkkoyhteys on jo vakio-ominaisuus uusissa huippupuhelinmalleissa. Esimerkiksi Qualcommin uusi huippupuhelimiin tarkoitettu Snapdragon 865 -järjestelmäpiiri tulee käyttöön vain Snapdragon X55 -5G-modeemipiirin kanssa, mikä kannustaa älypuhelinvalmistajia 5G-tukeen.

Qualcommin uudet järjestelmäpiirit kiihdyttävät 5G:n kasvua.

HMD Globalin tuotejohtaja Juho Sarvikas tarjosi ensivilauksen siitä, mitä on lupa odottaa 5G-Nokialta.

Lisäksi 5G-älypuhelimia tulee saataville nopeasti myös edullisempiin hintaluokkiin ensimmäisten mallien hinnan Suomessa oltua lähemmäs tai ylikin 1000 euroa. 5G-modeemin integroituna sisältävien keskiluokan järjestelmäpiirien myötä alle 500 euron 5G-älypuhelimet ovat jo pian arkipäivää.

5G-puhelimet tarjoavat aiempaan nähden moninkertaiset tiedonsiirtonopeudet sekä myös pienemmän verkkoviiveen.

Ensimmäiset 5G-verkot tukeutuvat verkon ohjauksessa vielä 4G-verkkoon (Non-Standalone, NSA) mutta vuoden 2020 aikana käyttöön odotetaan jo ”toisen sukupolven” 5G-verkkoja tai ”aitoa 5G:tä”, eli itsenäisesti toimivaa (Standalone, SA) 5G:tä. Sen myötä viiveet tulevat vielä pienenemään alkuvaiheen 5G-verkkoihin verrattuna. Useimmat vuonna 2020 myyntiin tulevat 5G-älypuhelimet tukevat sekä NSA- että SA-mallin 5G-verkkoja.

Lisää taittuvanäyttöisiä puhelimia

Taittuvanäyttöisten älypuhelinten esiinmarssi koki merkittäviä takaiskuja vuonna 2019, kun Samsungin Galaxy Foldin suunniteltu myyntiintulo keväällä jouduttiin perumaan laitteen kestävyyden osoittauduttua puutteelliseksi. Lisäksi myös Huawein taittuvanäyttöisen Mate X:n myyntiintulo lykkääntyi ja se tuli saataville vasta loppuvuodesta – ja toistaiseksi vain Kiinassa johtuen Yhdysvaltojen rajoituksista, jotka estävät Google-palvelujen esiasentamisen uusiin Huawei-laitteisiin.

Samsung sai Galaxy Foldinsa tuotua myyntiin toisella yrittämällä syksyllä, ja arviot laitteesta ovat olleet laajasti positiivisia. Taittuvan rakenteen mahdollistaman suuremman näytön edut ovat käyneet ilmi, ja Galaxy Foldia on pidetty ensimakuna uudesta aikakaudesta älypuhelimista.

Vuonna 2020 taittuvanäyttöisissä älypuhelimissa tulee tapahtumaan sama kuin 5G:nkin kanssa: erilaisia taittuvalla näytöllä varustettuja uutuuksia on luvassa enemmän ja pikku hiljaa myös edullisemmin hinnoin.

Samsungilta odotetaan jo alkuvuoden aikana taittuvanäyttöistä, vuotokuvissa nähtyä simpukkapuhelinta, jolla se haastaa Motorola razrin, jonka myyntiintulo on myös lykkääntynyt. Lisäksi Huawei on lupaillut päivitettyä versiota Mate X:stä. Samsungilta on myös huhuttu suoraa seuraajaa Galaxy Foldille. Lisäksi taittuvanäyttöisiä älypuhelimia nähdään varmasti uusiltakin valmistajilta. Katseet kohdistuvat muun muassa Xiaomiin ja muihin kiinalaisvalmistajiin.

Ensimmäisissä taittuvanäyttöisissä älypuhelimissa näytön pintamateriaalit ovat olleet vielä käytännössä muovia mutta huhujen mukaan jo Samsungin taittuvanäyttöisessä simpukkapuhelimessa käytössä on uutuutena ohut taittuva Ultra Thin Glass -lasi. Tämä voi parantaa käyttötuntumaa kuin myös pinnan kestävyyttä naarmuja ja muuta kulumista vastaan.

Samsungin taittuvanäyttöinen simpukkapuhelin vuotaneessa kuvassa.

Näytöt nopeutuvat yhä sulavammiksi

OnePlus nosti vuonna 2019 nopeamman ja sulavamman näytön keskeiseksi markkinointiviestiksi, minkä lisäksi 90 hertsin näytön virkistystaajuuden Pixel-uutuuksissaan käyttöön otti myös muun muassa Google. Pelaamiseen suunnatuissa puhelimissa on nähty jo 120 hertsin näyttöjäkin.

Vuonna 2020 tavallista 60 hertsiä suuremmat 90 ja 120 hertsin näytön virkistystaajuudet tulevat huhujen mukaan yleistymään merkittävästi. Suurempi näytön virkistystaajuus eli päivitysnopeus tekee liikkeestä ja animaatioista näytöllä sulavamman näköisiä, kun 60 kerran sekunnissa sijaan näytön sisältö päivittyy esimerkiksi 90 tai 120 kertaa sekunnissa.

120 hertsin päivitysnopeuden näyttöjä odotetaan huhuissa Samsungin kevään Galaxy S -sarjan huippupuhelimiin kuin myös Applen syksyllä tulossa oleviin seuraavan sukupolven iPhoneihin. Myös OnePlussan on huhuttu olevan siirtymässä 120 hertsiin ja Xiaomin olevan liittymässä mukaan nopeampien näyttöjen leiriin monien muiden valmistajien tavoin.

Yhä vikkelämpi pikalataus – akku tyhjästä täyteen alle puolessa tunnissa

Akun pikalataus on yksi älypuhelinten jokapäiväistä käytettävyyttä viime vuosina eniten parantaneista uudistuksista. Alkuvaiheessa älypuhelinten pikalatauksessa käytettävä teho nousi noin 20 wattiin, mistä on sittemmin edetty jo suurempiin tehoihin ja vastaavasti yhä nopeampaan akun pikalataukseen.

Eri valmistajien ratkaisut poikkeavat, ja ilmoitettu enimmäistehomäärä ei aivan suoraan kerro latausnopeudesta. Tällä hetkellä yleisiä ovat jo 25, 30 ja 40 watin pikalataustekniikat ja markkinoilla on nähty jo 65 wattiin yltävä Oppon tekniikka, joka täyttää tuoreen Reno Ace -älypuhelinmallin 4 000 milliampeeritunnin akun tyhjästä täyteen vain 20 minuutissa.

Älypuhelinvalmistajista prototyyppinä Xiaomi on esitellyt jo 100 watin ja Vivo jopa 120 watin pikalatausta. Nähdäänkö nämä osana myytäviä älypuhelimia jo tänä vuonna on vielä epäselvää mutta varmaa on, että pikalataustehot ja -nopeudet ovat yleisesti kasvamassa.

Pian ei siis ole enää harvinaista, että älypuhelimen akku latautuu tyhjästä täyteen alle puolessa tunnissa.

Kameroiden lukumäärä kasvaa

Kamerat ovat olleet keskeinen, tai jopa keskeisin, kehityksen alue älypuhelimissa viime aikoina. Kameroista on vielä löytynyt jatkuvasti parannettavaa.

Yksi jo useamman vuoden jatkunut trendi on ollut kameramäärän kasvu. Pääkameran jatkoksi on tullut optisen zoomin telekamera, ultralaajakulmakamera, makrokuvaamiseen erillinen kamera ja syvyyskamera, joko tavallisena tai sitten edistyneempänä 3D ToF -versiona. Aiemmin suosituista ratkaisuista erillinen monokromikamera on alkanut painua unholaan.

Kameroiden lukumäärä yleisesti on jatkamassa kasvuaan, kun yhä useammista älypuhelimista löytyy yhä useampi edellä mainituista erilaisista kameroista ja samalla keksitään vielä uusia ideoita. Yksi viimeisimmistä, toistaiseksi parissa älypuhelinmallissa nähdyistä ratkaisuista, on kaksi telekameraa osana kamerajärjestelmää. Tässä on järkeä, sillä näin saadaan käyttöön pidemmälle ulottuvan esimerkiksi 5x zoomin lisäksi myös esimerkiksi 2x zoom optisena.

Vuonna 2020 myös vielä viime vuonna harvinaiseksi jäänyt periskooppirakenne telekameroissa yleistyy. Kameran rakenteen kääntäminen sivusuuntaan puhelimen sisällä peilin avulla mahdollistaa suuremman optisen zoomin kohtuullisen paksuisessa kamerajärjestelmässä. Huhujen mukaan Huawein kevään huippupuhelin voi olla tuomassa näin jopa 10x optisen zoomin.

Xiaomin Mi Note 10 -puhelimissa on jo 108 megapikselin pääkamera ja kaksi telekameraa.

Mitä 108 megapikselin jälkeen?

Megapikselikisa kiihtyi myös vuonna 2019 jälleen uusille kierroksille, kun älypuhelinten kamerakennojen sisältämät megapikselimäärät kohosivat nopeasti 48 megapikselistä 64 megapikselin kautta 108 megapikseliin. Käytännössä suurta megapikselimäärää hyödynnetään yhdistämällä useampia pikseleitä yhdeksi, jolloin edellä listatuilla megapikselimäärillä kuvakoko on oletuksena ollut 12, 16 tai 27 megapikseliä. Yhdistämällä pikseleitä kukin niistä voi esimerkiksi tallentaa enemmän valoa, mikä voi osaltaan parantaa hämäräkuvausta.

Samsungin kevään Galaxy S -sarjan huippupuhelimiin on myös huhuttu 108 megapikselin kamerakennoa mutta uudella 9-to-1-pikseliyhdistelyllä, jolloin oletuskuvakoko säilyisi 12 megapikselissä.

Megapikselien ilotulitus ei ole kuitenkaan jäämässä 108 megapikseliin. Seuraava askel ylöspäin vaikuttaa olevan 144 megapikseliä, jollaista kamerakennoa Samsungilta on jo huhuttu. Lisäksi järjestelmäpiirien osalta valmius on jo jopa 200 megapikselin kameroillekin.

Etukamera näytön alle?

Etukameroiden osalta älypuhelimissa on nähty useita erilaisia ratkaisuja lovista ja rei’istä näytössä eri tavoin esiin nouseviin, kääntyviin tai liu’utettaviin kameroihin.

Seuraava askel teknologiassa on kameran piilottaminen näytön alle, mistä on jo nähty prototyyppejä useammalta eri valmistajalta. Teknologian toimivuudessa on vielä haasteita ratkottavaksi kuvanlaadun, esimerkiksi kuvan tarkkuuden ja väritoiston häiriöttömyyden, osalta mutta edistysaskeleet viime aikoina ovat vaikuttaneet lupaavilta.

Todennäköisesti ensimmäiset älypuhelimet näytönalaisella etukameralla ovat tulossa myyntiinkin asti vuoden 2020 aikana.

For those seeking the perfect, notchless smartphone screen experience – prepare to be amazed. 📲

You are taking a very first look at our under-display selfie camera technology. RT! 🤯 pic.twitter.com/FrqB6RiJaY

— OPPO (@oppo) June 3, 2019

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla