Androidin markkinaosuus on jo lähes 80 prosenttiin, kun iOS on joutunut taipumaan 13,9 prosenttiin ja Windows Phone 3,9 prosenttiin. Muille käyttöjärjestelmille jää vain murusia. Vielä vuonna 2009 suosituin alusta oli Symbian 47,2 prosentin osuudella, kun Androidilla oli vain 4,7 prosentin siivu. Puhumattakaan vuodesta 2006, jolloin Symbian jylläsi 73 prosentin osuudella. Onko Android edelleen vallassa vuonna 2020?
Androidin menestyksen ohella Google Play ohitti juuri iTunesin sovellusten määrässä, saavuttaen ensimmäisenä sovelluskauppana miljoonan sovelluksen rajapyykin. Google Playn nopeaa kasvua tosin edesauttaa vaatimaton laadunvarmistus, joka näkyy heikkolaatuisten sovellusten suurena lukumääränä. Onko Androidin ylivallalle näkyvissä pysäyttäjää? Onko Androidin suurin uhka se itse?
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
iOS
Suurimmat tulot sovelluksissa tehdään edelleen kuitenkin iOS-alustalla (keskimäärin noin 5 200 dollaria/sovellus), vaikka Androidilla päästään melko lähelle (noin 4 700 dollaria/sovellus). Applella on oma vakaa kannattajakuntansa ja tilanne säilynee melko muuttumattomana ainakin muutaman vuoden. Alemman hintaluokan iPhonella Apple tosin pystyy valloittamaan uusia markkinoita ja iOS7 tuo tullessaan joitain uusia toimintoja ja uuden visuaalisen ilmeen.
Ellei iOS pysty radikaalisti uudistumaan, loiva lasku markkinaosuudessa jatkunee, kuten Paul Stamatioun tarina kertoo. Hän toimii Twitterillä suunnittelijana, ja työnsä puolesta tutustui Androidiin ja Nexus 4:een. Kuukauden kuluttua hän ei kaivannut mitään iPhonesta ja kahden kuukauden kuluttua hän myi iPhonensa ja iPadinsa.
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Windows Phone
Nykyisistä uhkaajista vahvimmilla on Microsoft, joka vastikään ilmoitti, että Windows Phone Kaupasta löytyy nyt yli 170 000 sovellusta. Tästä on vielä miljoonaan matkaa ja mikä pahinta, kaupasta puuttuu edelleen useita suosittuja sovelluksia, kuten Instagram ja Vine. WP tarvitsee kaikki suosituimmat sovellukset ennen kuin se voi tosissaan kilpailla Androidia ja iOS:aa vastaan.
Jos suosion nousu edelleen kuitenkin jatkuu, voi se jossain vaiheessa kasvaa radikaalistikin, sillä kehittäjän on helpompi tehdä erottuva ja siten kannattava sovellus pienempään sovellusmassaan. Kehittäjien mielessä Windows Phone onkin tällä hetkellä suosituin käyttöjärjestelmä, johon he aikovat seuraavaksi osaamistaan laajentaa.
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Tizen
Tizen on Linux pohjainen käyttöjärjestelmä, jota Samsung kehittää yhdessä Intelin kanssa. Samsung tosin hidastaa Tizenin kehitystä, koska se voisi arvailujen mukaan auttaa turhan paljon kilpailijoita Android-laitteiden myynnissä. Vaikka Samsungin asema on tällä hetkellä erinomainen, voi se muuttua hetkessä, kuten on historia osoittanut eräiden tunnetujen laitevalmistajien kohdalla. Samsungilla on kuitenkin pitemmän tähtäimen tavoitteena tuoda Tizen kaikkialle, eikä pelkästään mobiililaitteisiin. Suunnitelmissa ovat muun muassa kamerat, autot, biotekniikka ja pankkiala.
Tizenissä pyörii HTML5- ja Qt-pohjaiset sovellukset. Lisäksi Android-sovelluksia voidaan käyttää Tizenissä OpenMobilen Application Compatibility Layerin avulla. Yhteys Androidiin auttaa Tizenin sovellusvalikoiman nopeassa laajentamisessa, mutta Samsung varmasti haluaisi tilanteen kääntyvän joku päivä toisin päin.
Sailfish
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Myös suomalaisen Jollan kehittämä Sailfish pohjautuu Linux-käyttöjärjestelmään ja tarkalleen ottaen Nokian kehittämään MeeGo-järjestelmään. Jollan mukaan Sailfish tukee Tizenin tapaan HTML5- ja Qt-sovelluksia, ja siinä voidaan ajaa myös Android-sovelluksia. Sailfish-laittella ei kuitenkaan pääse Google Play -sovelluskauppaan, ja siksi Sailfish/Jolla tarvinnee oman sovelluskaupan pystyäkseen edes kohtuulliseen kilpailuun muita alustoja vastaan.
Jollan esitilaukset myytiin loppuun ja sen ympärillä on selvästi positiivista pöhinää. Lisäksi Jolla/Sailfish yrittää tiukasti päästä myös Kiinan markkinoille, missä menestyminen auttaa ponnistamaan myös muille globaaleille markkinoille. Oma pieni siivu mobiilimarkkinoista on Sailfishin mahdollista saavuttaa, mutta isompien syrjäyttäminen tuntuu ainakin toistaiseksi kaukaiselta ajatukselta.
Muita mielenkiintoisia
Mozillan kehittämä Firefox OS -käyttöjärjestelmä on oikeastaan vain selain ja projekti kulkeekin myös nimellä Booting to the Web. Kaikki tulevat laitteet ovat toistaiseksi alle 100 euron hintaluokassa. Firefoxilla on oma kauppapaikka, mutta kaikki sovellukset perustuvat HTML5:een.
Ubuntu Edge projekti on suunnattu lähinnä mobiilikehittäjille uusien teknologioiden kokeiluun ja sisäänajoon. Projektin rahoitusjärjestelyt ovat vielä keskeneräiset, vaikka Ubuntu tekikin juuri joukkorahoituksen epävirallisen maailmanennätyksen! Edge käynnistyy Ubuntu mobiili- ja Android-käyttöjärjestelmiin ja sitä voidaan käyttää myös pöytäkoneena. HTML5-sovellukset toimivat Ubuntussa ja monipuolisempiin sovelluksiin voidaan käyttää heidän tarjoamaa QML-työkalupakkia.
Pitkään vaikeuksissa ollut BlackBerry harkitsee yhtiön myyntiä ja onkin mielenkiintoista seurata, kuka mahdollisesti paikkaa Blackberryn jättämän aukon. Blackberry käyttöjärjestelmän markkinaosuus on noin 2,7 prosenttia, kun vielä vuosi sitten se oli 5,2 prosenttia.
Alibaba Group nimellä toimiva kiinalainen yritys julkaisi jo vuonna 2011 pilvipohjaisesti toimivan Aliyun OS -järjestelmän, jota tukevaa mobiilipäätelaitetta oli myyty 2012 heinäkuuhun mennessä yli miljoona kappaletta. Aliyun on varsin kiistelty järjestelmä, sillä se on tiettävästi kehitetty Android -järjestelmän pohjalta, mutta ei varsinaisesti ole Android -yhteensopiva. Aliyunilla on oma sovelluskauppansa, joka sisältää Android -sovelluksista suoraan johdettuja Aliyun -yhteensopivia sovelluksia.
Mainitsemisen arvoinen lienee myös Nokian Asha, joka sai juuri omat kehittäjätyökalut. Nokia järjestää aiheen tiimoilta webinaareja auttaakseen kehittäjiä alkuun.
2020
Kukaan ei voi tietää, mikä on valloillaan seitsemän vuoden päästä. Kuka tulee ostetuksi ja kuka ajautuu palavalle lautalle. Tuolloin markkinaosuudet ovat mitä todennäköisimmin jakautuneet tasaisemmin kuin tänä päivänä ja useamman käyttöjärjestelmän kesken. Vahvimmilla saattaa olla joku Aasiasta ponnistava alusta, joka on onnistunut hurmaamaan Afrikan markkinan.
Toisaalta räjäyttääkö verkkojen yhä laajempi kapasiteetti ja kattavuus pilvipohjaisten mobiilijärjestelmien yleistymisen? Järjestelmä itsessään olisi päätelaiteriippumaton, jonka räätälöitävät ominaisuudet olisivat käytettävissä mobiililaitteiden lisäksi henkilökohtaisella tietokoneella, televisolla tai millä tahansa muulla verkkoon kytketyllä päätelaitteella – vaikka matkustajakoneen penkin selkänojassa olevalta kosketusnäyttöpäätteeltä Atlantin yllä.
Varmaa kuitenkin on, että käyttöjärjestelmän ja sillä pyörivien sovellusten on oltava innovatiivisia, helppokäyttöisiä ja ennen kaikkea laadukkaita. Toki komponentitkin kehittyvät, mutta suositun järjestelmän on oikeasti osattava käyttää resursseja tehokkaasti. Akun on kestettävä viikon, ja muisti ja prosessoripotku eivät saa missään tapauksessa loppua kesken. Lisäksi sovelluskaupoissa on oltava nykyistä tiukemmat kriteerit, sillä muuten homma karkaa lapasesta lopullisesti. Sadasta miljoonasta sovelluksesta puolet ei voi olla roskaa.
Kaikkia näitä asioita on varmasti pyöritelty jo useita vuosia matkapuhelinvalmistajienkin neukkareissa, mutta markkinat kehittyvät vallitsevien trendien mukaan. Ja tulevia trendejä on sangen vaikea ennustaa. Mikä on sinun veikkauksesi?
—
Marko Närvä & Janne Lepistö, Qubilea Oy
Tämä juttu on Qubilean Mobiili.fille tuottama. Qubilea Oy on mobiilisovellusten ja -järjestelmien laadunvarmistukseen erikoistunut asiantuntijayritys, jonka testauspalvelun keskiössä on loppukäyttäjälähtöisyys. Lisätietoa löytyy verkkosivulta www.qubilea.fi.
Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla
Salasana hukassa?
Etkö ole vielä rekisteröitynyt? Rekisteröidy tästä »