Euroopassa heräsi vakava huoli teknologiariippuvuudesta – Yhdysvaltoihin ei enää Trumpin takia luoteta

Euroopassa on takanaan pitkä historia epäonnistuneita Euroopan unionin ja valtioiden ajamia teknologiahankkeita, joihin on välillä suhtauduttu jopa naureskellen.

Nyt asiaan suhtaudutaan kuitenkin uudessa tilanteessa erilaisella vakavuudella.

Euroopan päättäjien keskuudessa on virinnyt jopa ennennäkemätön keskustelu yhdysvaltalaisesta teknologiasta irtautumisesta ja siirtymisestä eurooppalaisiin vaihtoehtoihin, kertoo Wall Street Journal.

Taustalla ovat tietenkin kasvaneet poliittiset jännitteet Yhdysvaltojen kanssa sekä huoli siitä, kuinka riippuvainen Eurooppa on amerikkalaisista pilvipalveluista, ohjelmistoista ja digitaalisesta infrastruktuurista.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Grönlanti-pyrkimykset ja perinteisten liittolaisten uhkailu ovat herättäneet Euroopan potentiaaliseen uhkaan, jossa Yhdysvallat presidentin päätöksellä sulkisi Euroopan yhtäkkiä ulos amerikkalaisista palveluista.

Wall Street Journal kuvailee, kuinka eurooppalaiset viranomaiset ovat pohtineet, mitä tapahtuisi, jos Yhdysvallat rajoittaisi datakeskusten tai keskeisten ohjelmistojen käyttöä. Käytännössä suuri osa Euroopan julkishallinnosta ja yrityksistä nojaa amerikkalaisiin ratkaisuihin.

“On vaikea edes kuvitella Eurooppaa ilman amerikkalaista teknologiaa”, totesi eurooppalaisen Balderton Capital -pääomasijoitusyhtiön johtohahmo Bernard Liautaud kansainvälisille medioille Davosissa World Economic Forumin yhteydessä.

Euroopan poliittinen linja on selvästi tiukentumassa. Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla päätöslauselman teknologisesta suvereniteetista. Se tukee eurooppalaisten tuotteiden suosimista julkisissa hankinnoissa ja esittää uusia toimia eurooppalaisten pilvipalveluiden edistämiseksi.

Euroopan unioni valmistelee myös uutta lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on vähentää teknologisia riippuvuuksia. EU-lähteiden mukaan amerikkalaisten teknologioiden turvallisuusriskit ovat nyt avoimesti esillä, kun vielä puoli vuotta sitten vastaava keskustelu olisi ollut lähes mahdotonta.

Tarkoituksena ei kuitenkaan ole katkaista suhteita Yhdysvaltoihin kokonaan, vaan vahvistaa eurooppalaisten yritysten asemaa ja lisätä päätösvaltaa omasta digitaalisesta infrastruktuurista.

Eurooppa on vahvasti riippuvainen yhdysvaltalaisista toimijoista, kuten Microsoft, Amazon ja Google. Vuonna 2024 eurooppalaiset asiakkaat käyttivät lähes 25 miljardia dollaria yhdysvaltalaisten pilvijättien infrastruktuuripalveluihin, mikä vastaa yli 80 prosenttia markkinoista.

Yhdysvaltalaiset teknologiayritykset ovat reagoineet eurooppalaiseen huoleen. Microsoft on esimerkiksi laajentanut Saksassa yhteistyötä saksalaisen SAP:n tytäryhtiön kanssa, ja Amazon on tuonut markkinoille Eurooppaan suunnatun “suvereenin pilven”, jossa toiminta on itsenäistä ja euroooppalaisten johtamaa. Google puolestaan on perustanut paikallisia kumppanuuksia, joissa palvelut toimivat eurooppalaisessa omistuksessa.

Tavoitteena on vakuuttaa eurooppalaiset asiakkaat siitä, että data pysyy alueen sisällä ja paikallisen lainsäädännön piirissä.

Wall Street Journal nostaa esille myös Euroopan teknologiamenneisyyden.

”Siinä missä Eurooppa johti matkapuhelinvallankumousta muun muassa Nokian ja Ericssonin kaltaisten yritysten avulla, maanosa on jäänyt internet-aikakaudella Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen – se ei ole onnistunut tuottamaan saman mittakaavan teknologiajättejä. Vuosien varrella Euroopan valtiot ovat rahoittaneet tai edistäneet useita kotimaisia ​​hakukoneita, mutta vähäisellä menestyksellä Googlea vastaan”, WSJ toteaa.

Yritykset ja poliitikotkin ovat syyttäneet kehityksen hitaudesta riskien välttelyä, markkinoiden pirstaleisuutta ja raskasta sääntelyä.

Nähtäväksi jää, estävätkö tutut hidasteet lopulta myös Euroopan teknologiaomavaraisuuden kasvun.

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla