Helsingissä pystytettiin tietoliikennemasto uudella tavalla

Helsingin Marjaniemessä pystytettiin masto niin, että radiot ja antennit olivat mukana jo esiasennettuna. Kuva: Enersense.

Helsingin itäisessä osassa Marjaniemessä pystytettiin viime viikolla uusi tietoliikennemasto.

Enersense pystytti maston niin, että siihen oli asennettu jo valmiiksi 5G-mobiiliverkon tarvitsemat radiot ja antennit. Paikallisille asukkaille pystyttäminen tällä tavalla näkyy lyhyempänä rakentamisaikana ja asumisympäristön pienempänä kuormittumisena.

Suomessa telemastoja on kaupungeissa perinteisesti pystytetty niin, että ensin on rakennettu masto, johon on myöhemmin asennettu tarvittava tekniikka. Marjaniemessä työ tehtiin niin, että tekniikka oli mastossa paikallaan, kun masto pystytettiin. Aiemmin Enersense on jo pystyttänyt kaksi mastoa samalla tekniikalla Turussa.

“Marjaniemessä asensimme kaikki älykkäät laitteistot, kuten radiot, antennit ja muut laitteet valmiiksi ennen pystytystä, mikä oli uutta”, kertoo Enersensen mastoratkaisujen päällikkö Björn Kähärä.

Suomessa on käytössä kolme erilaista telemastotyyppiä, joista Marjaniemen masto on niin kutsuttu pylväsristikkomasto. Niitä käytetään enimmäkseen taajamissa ja alueilla, joilla asuinympäristö ja maankäyttö asettavat infrastruktuurille erityisvaatimuksia, ja ne ovat tyypillisesti alle 50 metriä korkeita.

Kähärän mukaan Marjaniemen uusi pylväsristikkomasto varmistaa alueelle modernit 5G-yhteydet. Masto on lisäksi suunniteltu niin, että se kantaa myös tulevaisuuden uudet teknologiset ratkaisut.

Telemaston käyttöikä vaihtelee 30 vuodesta 50 vuoteen, riippuen käyttötarkoituksesta.

Suomessa moni operaattori uudistaa ja kehittää tietoliikenneinfraansa lähivuosina. Merkittävä osa Suomen telemastoista on rakennettu 1990-luvulla, kun toisen sukupolven 2G-mobiiliteknologia tuli markkinoille. Kun mastoja modernisoidaan, kapasiteettia ja käytettävyyttä lisätään, jolloin mastot tukevat uutta teknologiaa pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi, kun siirrytään 5G:hen tai tulevaisuudessa 6G:hen, tukiasemien kantama pienenee, ja mastoja on rakennettava lisää.

“Siksi on hyvä, että kehitämme jatkuvasti uusia tapoja rakentaa niin, ettei työ häiritse asutusta. Lisäksi uusi toimintatapa minimoi ympäristöhaitan, kun työmaata ei tarvitse avata monta kertaa”, Kähärä sanoo.

Tietoliikennemastot ovat osa Suomen kriittistä infrastruktuuria.

“Ennen Ukrainan sotaa harva oli kiinnostunut tietoliikennemastoista, mutta nyt ollaan tietoisempia siitä, miten kriittistä on pitää mastoinfrasta hyvää huolta, minimoida korjausvelkaa ja modernisoida niitä tulevaisuuden tarpeisiin.”

Tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamisessa on perinteisesti ollut haasteena pirstalemainen tekeminen, jossa monta kumppania on toiminut yhdellä työmaalla. Enersense on strategiassaan linjannut haluavansa tarjota avaimet käteen -ratkaisuja, joista Marjaniemen telemaston pystyttäminen on hyvä esimerkki.

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla