Vastaisku yleistyneille verkkopankkitunnusten tietojenkalasteluhuijauksille – turvallisempi tunnistaumisvaihtoehto kasvattaa nopeasti suosiotaan

Näin mobiilivarmennetta käytetään. Kuva: FiCom.

Muun muassa pankkitunnusten kaappaamiseen suunnitellut tietojenkalasteluhuijaukset ovat yleistyneet valitettavalla tavalla viime aikoina.

Rikolliset ovat usein kiinnostuneita juuri verkkopankkitunnuksista, koska ne mahdollistavat helposti rahojen viemisen. Suomalaiset ovatkin jo vuonna 2024 mennettäneet ainakin 11,7 miljoonaa euroa pelkästään tietojenkalasteluhuijauksiin.

Verkkopankkitunnusten rinnalla turvallisempana tunnistautumismuotona operaattoreiden tarjoama mobiilivarmenne onkin kasvattanut suosiotaan vauhdilla.

Esimerkiksi Elisa kertoo mobiilivarmenteen käytön kasvaneen tänä vuonna jo kymmeniä prosentteja.

Vauhdikkaasta kasvusta huolimatta kuitenkin vasta noin 10 prosenttia julkisiin digipalveluihin tunnistautumisista tehdään mobiilivarmenteella. Pankkitunnuksia käytetäänkin edelleen laajasti pankkiasioinnin lisäksi esimerkiksi viranomaispalveluissa tunnistautumiseen.

Mobiilivarmenne täyttää lain vaatimukset vahvasta tunnistautumisesta, ja sillä voi tunnistautua Suomessa jo yli 20 000 palvelussa, kuten valtion ja kuntien palveluissa, vakuutusasioissa ja terveydenhuollossa. Mobiilivarmenne on tietoturvaltaan erinomainen tunnistusväline ja mahdollistaa asioinnin ilman pankkitunnusten käyttöä. Se toimii omalla puhelinnumerolla ja itse valitulla salasanalla.

”Esimerkiksi viranomaistahojen nimissä tehdään koko ajan enemmän huijauksia, jotka ovat taitavasti toteutettuja. Niitä voi olla vaikea tunnistaa. Rahanmenetyksiä olisi yksinkertaista välttää käyttämällä mobiilivarmennetta, sillä silloin ei voi vahingossa tulla antaneeksi rikollisille pääsyä omalle tilille”, kertoo Elisan mobiilivarmenteesta vastaava päällikkö Stella Kallionpää.

”Digipalveluiden käytön lisääntyessä, tunnistautumisten määrä kasvaa. Pelkästään syyskuun aikana suomalaiset käyttivät pankkitunnuksia tunnistautuakseen julkishallinnon palveluihin puoli miljoonaa kertaa päivässä. Ei valitettavasti ole ihme, että huijarit näkevät tässä potentiaalia. Yhteiskunnan ja yksilön turvallisuuden sekä arjen sujuvuuden näkökulmasta Elisa suosittelee käyttämään kahta toisistaan erillistä vahvan tunnistautumisen tapaa: pankkitunnukset pankkiasiointiin ja mobiilivarmenne muuhun tunnistautumiseen”, toteaa Kallionpää.

Mobiilivarmenteen käyttöönotto pankkitunnusten rinnalle toiseksi tunnistautumistavaksi on hyvä lisä myös toimintavarmuuden kannalta. Omat asiat voi saada hoidettua tarvittaessa toisella tunnistautumisvaihtoehdolla, jos toisessa on häiriöitä.

Elisan lisäksi operaattoreista myös Telia kertoi aiemmin syyskuussa, että sen mobiilivarmenteen aktiivisten käyttäjien määrä kasvoi alkuvuoden aikana 30 prosenttia.

”Mobiilivarmenteen käyttö on kasvanut ennätyksellisen voimakkaasti. Aktiivisten käyttäjien määrä Telialla on kasvanut 30 prosenttia alkuvuoden aikana. Asiakkaamme suorittavat vajaat 2 miljoonaa tunnistautumista verkkopalveluihin kuukausittain”, Telian lisäarvopalveluiden liiketoiminnasta vastaava Vesa Reijonen kommentoi.

Telian mobiilivarmenne on Suomessa ylläpidetty palvelu, jonka turvallisuudesta huolehditaan 256-bittisillä EEC-salausavaimilla.

”Mobiilivarmenteessa käyttämäämme salausta ei ole koskaan maailmassa murrettu. Asiakkaan yksityinen avain on vain käyttäjän SIM-kortin turvamoduulissa. Edes Telian insinööreillä ei ole pääsyä asiakkaan salausavaimeen”, taustoittaa Vesa Reijonen.

Telialla mobiilivarmenne on liittymien maksuton lisäpalvelu. Elisalla mobiilivarmenteen hinta on 2,09 euroa kuukaudessa ensimmäisen ilmaisen kuukauden jälkeen ja DNA:lla 2,01 euroa kuukaudessa ensimmäisten ilmaisten kolmen kuukauden jälkeen.

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla