Kyselytutkimus: Suomalaisyrityksissä herätään tekoälyinvestointeihin vähitellen – ”Edelläkävijät osaavat etsiä tekoälystä ratkaisuja jo laajasti”

Suomalaisyritykset käynnistelevät panostuksiaan tekoälyyn vähitellen, ja kenties jopa yllättävän hitaasti suhteessa sen merkittäviin mahdollisuuksiin, sillä Elisan teettämän kyselytutkimuksen mukaan tekoälyyn investoivia yli sadan hengen yrityksiä on Suomessa vasta reilu kolmannes, 36 prosenttia. Tekoälyyn investoivien yritysten osuus kasvoi vain 4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta, vaikka viime vuoden aikana tekoäly on kehittynyt valtavasti.

Toisaalta automaatioon suomalaisyritysten IT:ssä kerrotaan puolestaan panostettavan, ja noin puolet (51 %) investoi tällä hetkellä siihen. Halukkuutta tekoälyinvestointeihin nähdään lähitulevaisuudessa 32 prosentissa vastaajayrityksissä, jotka aikovat investoida tekoälyyn tulevien 18 kuukauden aikana.

Tekoälyn hyödyntämisessä liiketoiminnan kehittäminen (46 %), myynti ja markkinointi (42 %) ja opiskelu (37 %) nousivat kyselyssä esiin tekoälysovellusten yleisimpinä käyttötarkoituksina. Reilu kolmasosa kyselyn vastaajista (40 %) kertoi aikovansa kehittää tekoälyosaamistaan vielä saman vuoden aikana, ja reilu puolet (53 %) kertoi tekevänsä sen kokeilemalla itse.

Kyselyn tulosten mukaan kokonaisuutena juuri nyt tärkeimmät IT-panostukset suomalaisyrityksissä liittyvät kyberturvaan (81 %), digitaalisiin työympäristöihin (78 %) ja integraatioihin (71 %).

”IT pitäisi nyt nähdä mahdollisuutena investoida innovaatioihin, sillä se luo parhaimmillaan kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia liiketoiminnalle esimerkiksi generatiivisen tekoälyn avulla. Elisan tekoälytyöpajat täyttyvätkin nyt liiketoimintajohdon edustajista, ja jokaisen liiketoimintajohtajan kannattaa vuonna 2024 sisäistää tekoälyn mahdollisuudet liiketoiminnan kasvun vauhdittajana ja kilpailuedun luojana”, sanoo Elisan asioinnin ja asiakaspalvelun liiketoiminnasta vastaava johtaja Katja Bäckström.

Elisan ja Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan yrittäjien aktiivisen tekoälyn käytön esteitä ovat kiinnostuksen puute (43 %), ajan puute (37 %) ja kokemus osaamattomuudesta tai tietotaidon puutteesta (32 %). Myös tietoturva ja yksityisyydensuoja huolettavat reilua viidesosaa yrittäjistä, jotka eivät aktiivisesti käytä tekoälyä (22 %).

Yrittäjien keskuudessa yleisimmät tavat kokeilla tekoälyä ovat olleet tekstiä tuottavat sovellukset, kuten ChatGPT. Lähes puolet vastaajista (46 %) oli kokeillut tekstiä tuottavia tekoälysovelluksia. Kyselyyn vastanneet yrittäjät kertoivat käyttäneensä tekoälyä esimerkiksi assistenttipalveluihin, laskujen analysointiin, kirjanpitoon ja koodaukseen.

”Edelläkävijät osaavat etsiä tekoälystä ratkaisuja jo laajasti. Tekoälyllä voi luoda esimerkiksi liiketoiminnalle assistentin hoitamaan erilaisia tehtäviä”, sanoo vinkkaa Katja Bäckström.

”Liiketoimintapäättäjien kannattaa aloittaa oman strategian kipupisteistä, sillä ratkaisu niihin voi syntyä tekoälyn avulla parissa viikossa erittäin pienellä kustannuksella. Paine tekoälyn käyttöön yrityksissä tulee asiakkailta, ja asiakkaiden odotuksiin tulee vastata”, toteaa Bäckström.

”Esimerkiksi tyypillisesti 40–60 prosenttia asiakasyhteydenotoista alkaa yrityksissä lisätietojen pyytämisellä. Yhteydenottojen käsittelyajat voidaan puolittaa tekoälyllä, ja samalla asiakaskokemus ja henkilöstötyytyväisyys parantuvat sekä kuukausisäästöjä kertyy 35–50 000 eurolla. Ketterää käyttöönottoa vauhdittaa, jos yrityksen tekoälykumppanilla on vahvaa osaamista kyberturvasta sekä identiteetin- ja pääsynhallinnasta.”

Muun muassa näin tekoälyä hyödynnetään jo Elisalla

Elisan toimitusjohtaja Topi Manner.

Elisa kertoi viime viikolla järjestetyssä mediatilaisuudessa myös omista tavoistaan hyödyntää tekoälyä. Tilaisuuden avasi Elisassa tänä keväänä toimitusjohtajana aloittanut Topi Manner, joka nosti esiin kolme tapaa, joilla tekoäly on jo tehostanut Elisan toimintaa sekä avannut uusia kasvumahdollisuuksia.

Elisan kuluttajaliiketoiminnan asiakaspalvelupuheluiissa keskimääräinen jonotusaika painui tekoälyn käyttöönotolla murto-osaan aiemmasta jo vuoden 2022 aikana, kun tekoälyä otettiin vähitellen käyttöön. Tekoäly voi myös auttaa ratkaisemaan osan yleisimmistä kysymyksistä entistä nopeammin.

Verkkonsa hallinnoinnissa ja toiminnan parantamisessa Elisa hyödyntänyt automaatiota ja erilaista tekoälyä jo toistakymmentä vuotta. Lopputuloksena asiakkaisiin vaikuttavat verkkoviat ovat vähentyneet Elisalla 80 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2023, ja samalla peräti 99 prosenttia vioista havaitaan ennakolta.

Elisan kehitystyö on synnyttänyt sen kehittämistä innovaatioista myös muille myytäviä ratkaisuja. Verkon hallintaa ja automaatiota on alettu myymään muille operaattoreille ympäri maailman, ja tältä pohjalta on syntynyt Elisan kasvava kansainvälisten digitaalisten palvelujen liiketoiminta, joka on sittemmin laajentunut tuomaan älyä myös esimerkiksi tehtaisiin.

Toisena tuoreempana avauksena Elisa tarjoaa muillekin operaattoreilla kehittämäänsä Distributed Energy Storage -ratkaisua, joka hyödyntää tukiasemien yhteydessä olevia akkuja sähkömarkkinoiden tasapainottamiseen. Tekoäly ohjaa ratkaisussa sähkön lataamista ja tarjoamista.

Vuonna 2023 Elisa oli Suomen 7. suurin patentoija, ja noin 70 prosenttia patenteista liittyi tekoälyn hyödyntämiseen.

Elisa Viihteen kehityspäällikkö Joona Kortesmäki esitteli, kuinka tekoäly tehostaa käytännössä kaikkia sisällöntuotannon eri työvaiheita.

Tulevaisuudessa tekoälyä voidaan hyödyntää entistä laajemmin myös sisällöntuotannossa. Elisa tukee uusien ratkaisujen käyttöönottoa Elisa Viihde -alkuperäissarjoja tuottavilla kumppaneillaan. Elisalla uskotaan tekoälyn voivan tehostaa lähes kaikkia vaiheita uusien sisältöjen luomisessa. Tekoäly voi esimerkiksi toimia käsikirjoittajien apuna tehden ehdotuksia ja täydentäen aukkoja, mahdollistaa storyboardien laajemman luomisen kääntämällä tekstin hetkessä kuviksi sekä tehdä käännöksistä muille kielille luontevampia hyvin vähällä lisätyöllä.

Kaikkea videomuotoista sisällöntuotantoa on lisäksi tulossa mullistamaan synteettiset videot, eli videoiden luominen tekoälymalleille tehtävillä pyynnöillä. Tämä voi mahdollistaa uudenlaiset sisällöt rajallisilla Suomen markkinoillakin, sillä sisällöntuotannon kustannukset voivat laskea merkittävästi perinteiseen toimintatapaan verrattuna.

—

Elisan teettämä IT-päättäjien kyselytutkimus toteutettiin suomenkielisenä verkkokyselynä 7.11.-22.11.2023. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat yli 100 hengen yritysten ja organisaatioiden ICT-päättäjät. Tutkimukseen vastasi 207 ICT-päättäjää, jotka edustavat yhteensä 189 yli organisaatiota. Vastaajat ovat pääosin yrityksistä – julkisen sektorin päättäjiä on noin 20 prosenttia kaikista vastaajista. Tutkimuksen suunnittelusta, tiedonkeruusta, analyysista ja raportoinnista on vastannut Elisan toimeksiannosta Prior Konsultointi Oy. Tutkimuksen laskennallinen virhemarginaali on ± 7 %-yksikköä suuntaansa.

Yrittäjien kyselytutkimus toteutettiin suomenkielisenä verkkokyselynä 4.–30.9.2023, ja siihen vastasi 177 pienyrittäjää kattavasti eri toimialoilta ja ympäri Suomea. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn Elisan yritysasiakasrekisteristä ja asiakaspaneelista sekä Suomen Yrittäjien uutiskirjeen tilaajien joukosta. 44 % vastaajista ovat Suomen Yrittäjien jäseniä. Tutkimuksen laskennallinen virhemarginaali on ± 7 %-yksikköä suuntaansa.

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla