Syväväärennöksiä alettu käyttää huijauksissa Suomessakin – Kyberturvallisuuskeskus saanut ilmoituksia uudenlaisista huijauksista

Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on kertonut viikkokatsauksessaan, että syväväärennöksiä (deepfake) on alettu käyttää huijauksissa Suomessakin.

Syväväärennös (deepfake) on aidolta vaikuttavaa kuva-, video- tai äänimateriaalia, joka on tuotettu yhdistelemällä tai muuntamalla olevassa olevaa materiaalia koneoppivan tekoälyn avulla.

Kyberturvallisuuskeskukselle on jo tehty yksittäisiä ilmoituksia suomenkielisten syväväärennöksien käytöstä. Toistaiseksi ne eivät siis ole vielä kovinkaan yleisiä, mutta ilmiö saattaa vauhtiin päästyään kasvaa nopeastikin.

Kyberturvallisuuskeskukselle ilmoitetuissa tapauksissa on väärennetty julkisuuden henkilön ääntä ja esitetty väitteitä, joita henkilö ei ole itse sanonut. Tässä huijauksessa oli käytetty suomen keiltä. Toisessa tällä viikolla ilmoitetussa tapauksessa oli englannin kielellä kloonattu organisaation toimitusjohtajan ääntä ja pyydetty tekemään iso rahasiirto.

Kyberturvallisuuskeskus toteaa, että deepfake-tekniikan käytöstä osana kyberrikoksia on puhuttu kansainvälisessä uutisoinnissa jo jonkin aikaa. Syväväärennösten tekeminen on rikollisille houkutteleva tapa huijata organisaation työntekijöitä, aiheuttaa mainehaittaa ja tuottaa vääriä mielikuvia. Syväväärennöksiä on käytetty myös osana informaatiovaikuttamista esimerkiksi yhteiskunnalliseen keskusteluun, poliittisiin päätöksiin tai vaaleihin liittyen.

Syväväärennöksen luominen vaatii paljon materiaalia väärennöksen kohteesta. Mediassa näkyy aika ajoin julkisuuden henkilöihin liittyviä teoksia, jossa julkisuuden henkilö on syväväärennöstä hyödyntäen saatu sanomaan tai tekemään jotain, mitä hän ei oikeasti ole sanonut tai tehnyt. Myös sosiaalisen median käyttäjille tutuksi tullut ”face-swap” (tapa vaihtaa puhuvan henkilön kasvot toisiksi videolla) hyödyntää deepfake-tekniikkaa.

Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan syväväärennöksien tunnistaminen vaikeutuu jatkuvasti, kun teknologia kehittyy.

Kyberturvallisuuskeskus on antanut myös ohjeet mahdollisen syväväärennöksen tunnistamiseen:

• Ole mediakriittinen. Katso, kuuntele sekä analysoi materiaalia kriittisesti.
• Tutki videota tarkasti, mahdollisuuksien mukaan pysäytä kuva ja tarkenna lähelle.
  Kuvissa esiintyvien ihmisten sormet sekä niiden määrä, silmien liikkeet ja kuvissa näkyvät sumentumat voivat paljastaa syväväärennöksen.
• Syväväärennösvideon voi joskus tunnistaa myös kohdista, joissa väärennetyt kasvot asettuvat alla olevan hahmon kasvoihin. Nämä kohdat voivat näyttää luonnottoman tasaisilta.
• Ääniväärennöksien tunnistamiseksi voi henkilöltä kysyä jotain, jonka vain kyseinen henkilö tietäisi. Ääniväärennöksissä saatetaan myös käyttää epätyypillisiä ilmauksia tai pyytää tekemään jotain yllättävää kuten suuria rahansiirtoja.
• Syväväärennöksien väärinkäyttöä pyritään tulevaisuudessa entistä enemmän torjumaan myös palveluntarjoajien toimesta.

Aihetta käydään läpi myös alta löytyvällä videolla.

Päivitetty 22.1. kello 11.28: Täsmennetty Kyberturvallisuuskeskelle raportoiduissa huijauksissa käytettyjä kieliä.

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla