Tietoturvayhtiö Check Point Software Technologiesin tutkimustoiminnasta vastaava Check Point Research on julkaissut kuukausittaisen haittaohjelmakatsauksensa marraskuun osalta.
Tietoturvatutkijat havaitsivat viime kuussa uuden AsyncRAT-kampanjan, jossa levitettiin piilotettuja haittaohjelmia haitallisten HTML-tiedostojen avulla. JavaScript-latausohjelma FakeUpdates puolestaan nousi Suomen yleisimmäksi ja maailman toiseksi yleisimmäksi haittaohjelmaksi oltuaan hetken poissa yleisimpien haitakkeiden globaalilta listalta.
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
AsyncRAT on etäkäyttöön tarkoitettu troijalainen (RAT), joka kykenee valvomaan ja ohjaamaan tietokonejärjestelmiä huomaamattomasti etänä. Viime kuun kuudenneksi yleisin haittaohjelma käyttää piiloutumiseen ja prosessi-injektioiden toteuttamiseen useita eri tiedostomuotoja, kuten PowerShell ja BAT. Viime kuun kampanjassa sähköpostien vastaanottajat saivat upotetun linkin sisältäneen viestin. Kun linkkiä napsautettiin, se käynnisti haitallisen HTML-tiedoston lataamisen ja tapahtumasarjan, jonka ansiosta haittaohjelma pystyi naamioitumaan luotettavaksi sovellukseksi ja välttämään havaitsemisen.
FakeUpdates-latausohjelma nousi marraskuussa uudelleen haittaohjelmien maailmanlaajuiseen kärkikymmenikköön kahden kuukauden tauon jälkeen. Suomen listalla se nousi ykköseksi lokakuun kolmannelta sijaltaan. JavaScriptillä kirjoitetun haittaohjelman jakelujärjestelmä hyödyntää vaarantuneita verkkosivustoja ja huijaa käyttäjiä suorittamaan väärennettyjä selainpäivityksiä. FakeUpdates on ollut syynä myös monien muiden haittaohjelmien, kuten GootLoader, Dridex, NetSupport, DoppelPaymer ja AZORult, leviämiseen.
”Marraskuun kyberuhat osoittavat, kuinka kyberrikolliset käyttävät näennäisen harmittomia menetelmiä verkkoihin tunkeutuakseen. AsyncRAT-kampanjan nousu ja FakeUpdatesin paluu kertovat suuntauksesta, jossa hyökkääjät ohittavat perinteiset suojaukset petollisen yksinkertaisin menetelmin. Tämä korostaa organisaatioiden tarvetta ottaa käyttöön kerroksellinen tietoturvastrategia, joka ei perustu vain tunnettujen uhkien havaitsemiseen, vaan jolla on myös kyky tunnistaa, estää ja reagoida uusiin hyökkäysvektoreihin ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vahinkoa”, sanoo VP Research Maya Horowitz Check Point Softwarelta.
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Suomen yleisimmät haittaohjelmat marraskuussa 2023 Check Pointin mukaan
- Fakeupdates (eli SocGholish) – JavaScriptillä kirjoitettu latausohjelma, joka tallentaa haitalliset hyötykuormat levylle ennen niiden suorittamista. Fakeupdates on ollut syynä monien muiden haittaohjelmien, kuten GootLoader, Dridex, NetSupport, DoppelPaymer ja AZORult, leviämiseen. Esiintyvyys 2,14 %.
- Remcos – Etäkäyttötroijalainen eli RAT, joka havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Se leviää roskapostien liitteinä olevien Microsoft Office -dokumenttien mukana ja se on suunniteltu ohittamaan Microsoft Windowsin käyttäjätilien valvonta (UAC) sekä käynnistämään haittaohjelmia. Esiintyvyys 1,28 %.
- Snatch – RaaS-ryhmä (ransomware as a service) ja haittaohjelma, joka toimii kaksinkertaisella kiristysmallilla, jossa se sekä varastaa että salaa uhrin tietoja kiristystarkoituksessa. Snatch on toiminut vuodesta 2018 lähtien. Esiintyvyys 0,85 %.
- Ducktail – PHP-kielellä kirjoitettu Windows-haittaohjelma, jota käytetään varastamaan Facebook-tilejä, selaimen tietoja ja kryptovaluuttalompakoita. Tietovaras ilmestyi uhkamaisemaan vuoden 2021 lopulla. Esiintyvyys 1,28 %.
- Viking – Itsestään monistuva haittaohjelma, joka käyttää tietokoneverkkoa lähettääkseen kopioita itsestään muihin solmupisteisiin, ja se voi tehdä sen ilman käyttäjän suostumusta tai tietoa. Esiintyvyys 0,43 %.
- Formbook – Windows-järjestelmien haittaohjelma, joka kerää uhrien tietoja monin eri tavoin. Esiintyvyys 0,43 %.
- Pandora – Mirai-troijalaisen muokattu versio, jonka tavoitteena on IoT-laitteiden tietoturvan vaarantaminen bottiverkon luomiseksi. Suunniteltu erityisesti hyödyntämään Android-käyttöjärjestelmällä toimivia TV-laitteita. Tartunta tapahtuu tyypillisesti piraattielokuvien ja -TV-sovellusten tai vilpillisten laiteohjelmistopäivitysten kautta. Esiintyvyys 0,43 %.
- Barys – Troijalainen lataaja, jonka operaattorit voivat huomaamattomasti ladata tiedostoja. Sen ominaisuuksiin kuuluu Dropbox-pilvitallennuspalvelun integrointi. Sitä levitetään roskapostikampanjoiden kautta tai niputtamalla se yhteen epäilyttävillä verkkosivustoilla julkaistujen ilmaisten ohjelmien asentajien kanssa. Esiintyvyys 0,43 %.
- CeeInject – Tämä niin sanottu wrapper-ohjelma auttaa haittaohjelmia välttämään tunnistamisen ja analyysin. Haitalliset tiedostot on tyypillisesti salattu ja pakattu wrapper-ohjelmien sisään, jotka sitten avaavat salauksen ja suorittavat kyseiset tiedostot. Esiintyvyys 0,43 %.
- Coinloader – Suunniteltu soluttautumaan tietokonejärjestelmiin ja lataamaan lisähyötykuormia, jotka liittyvät usein kryptovaluutan louhintaan tai muuhun kyberrikollisuuteen. Haittaohjelma leviää tyypillisesti haitallisten sähköpostiliitteiden, exploit-pakettien tai vaarantuneiden verkkosivustojen kautta. Esiintyvyys 0,43 %.
Maailman yleisimmät haittaohjelmat marraskuussa 2023 Check Pointin mukaan
- Formbook – Windows-järjestelmien haittaohjelma, joka kerää uhrien tietoja monin eri tavoin. Esiintyvyys 3 %.
- Fakeupdates (eli SocGholish) – JavaScriptillä kirjoitettu latausohjelma, joka tallentaa haitalliset hyötykuormat levylle ennen niiden suorittamista. Fakeupdates on ollut syynä monien muiden haittaohjelmien, kuten GootLoader, Dridex, NetSupport, DoppelPaymer ja AZORult, leviämiseen. Esiintyvyys 2 %.
- Remcos – Etäkäyttötroijalainen eli RAT, joka havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Se leviää roskapostien liitteinä olevien Microsoft Office -dokumenttien mukana ja se on suunniteltu ohittamaan Microsoft Windowsin käyttäjätilien valvonta (UAC) sekä käynnistämään haittaohjelmia. Esiintyvyys 1 %.
Mobiilihaittaohjelmista maailmanlaajuisesti yleisin marraskuussa oli pankki- ja etäkäyttötroijalainen Anubis, joka on suunnattu Android-puhelimiin. Kiristysohjelmaominaisuuksilla
Toiseksi yleisin oli RAT eli etäkäyttötroijalainen AhMyth, joka havaittiin vuonna 2017. Sitä levitetään sovelluskaupoista ja useilta sivustoilta löytyvissä Android-sovelluksissa. Haittaohjelma pystyy keräämään uhrin laitteelta henkilötietoja sekä tallentamaan näppäilyjä, ottamaan ruutukaappauksia, lähettämään tekstiviestejä ja käyttämään kameraa.
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Kolmanneksi yleisin oli SpinOk, Android-laitteiden ohjelmamoduuli, joka on koodattu vakoiluohjelmaksi. Se kerää tietoja laitteelle tallennetuista tiedostoista ja pystyy välittämään niitä kyberrikollisille. Toukokuuhun 2023 mennessä haittaohjelma oli löydetty jo yli sadasta Android-sovelluksesta ja se oli ladattu laitteille 421 000 000 kertaa.
Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla
Salasana hukassa?
Etkö ole vielä rekisteröitynyt? Rekisteröidy tästä »