Tekoäly ja mobiiliala – millainen on tulevaisuuden älypuhelin?

GITEX Global -messuilla esiteltiin myös mobiilialan tulevaisuutta.

Tekoälyn odotetaan tulevaisuudessa vaikuttavan yhteiskuntaan ja talouteen monin tavoin, eivätkä älypuhelinmarkkinat ole tästä poikkeus. Tässä artikkelissa käymme läpi, miltä älypuhelinten tulevaisuus tekoälyn aikakaudella näyttää.

Muun muassa Google, Microsoft ja Amazon sekä lukemattomat pienemmät teknologiayhtiöt ja startupit esittelivät näkemyksiään tekoälystä Yhdistyneiden arabiemiraattien Dubaissa järjestetyillä GITEX Global 2023 -messuilla, joiden tämänvuotinen teema AI in Everything (suom. Tekoäly kaikkialla) kertoo tekoälyn ympärillä vellovasta innostuksesta.

Kolmiosaisessa juttusarjassamme olemme tarkastelleet laajasti, kuinka tekoäly vaikuttaa elämäämme nyt ja tulevaisuudessa. Ensimmäisessä artikkelissa tutustuimme siihen, mitä jokaisen pitäisi tuottavasta tekoälystä tietää, minkä jälkeen loimme katsauksen eri alojen tulevaisuuteen tekoälyn aikakaudella.

Kolmannessa ja viimeisessä artikkelissa tarkastelemme älypuhelinten tulevaisuutta. Varmojen ennusteiden esittäminen on mahdotonta, mutta tekoälyyn paneutuvien yritysten visiot kertovat osaltaan siitä, mitä tuleman pitää.

Tekoälyä käytetään jo laajasti

Tekoälyn ehdottamia toimintoja älypuhelimen pika-asetuksissa. Kuvassa Honorin Magic OS 7.1 -ohjelmisto.

Erilaisia tekoälyyn pohjautuvia palveluita, sovelluksia ja ominaisuuksia on jo nyt käytössä runsain mitoin, ja oikeastaan jokainen nykyaikainen älypuhelin hyötyykin monin tavoin älykkäistä ratkaisuista – huomasipa niitä tai ei. Tekoälyä käytetään muun muassa seuraavin tavoin:

• Kamera. Älypuhelinten kamerat ovat viime vuosina kehittyneet harppauksittain, mistä käy osin kiittäminen tekoälyä. Tekoälyn tukema kuvien optimointi ja prosessointi mahdollistavat hyvän kuvanlaadun myös teknisesti keskinkertaisilla kameroilla.
• Käyttäjän tunnistaminen. Puhelimen lukituksen avaamisessa hyödynnettävä kasvojentunnistus ja käyttäjänsä ääneen reagoivat avustajat ovat esimerkkejä tekoälystä osana jokapäiväistä käyttökokemusta.
• Käyttökokemus. Monet älypuhelimet sisältävät ohjelmistotasolla ominaisuuksia, jotka mukauttavat esimerkiksi käyttöliittymää yksilöllisesti. Vaikkapa pikavalinnat saattavat huomioida käyttäjän tyypilliset tottumukset eri vuorokaudenaikoina, mikä niin ikään on osin tekoälyn ansiota.
• Akku. Tekoälyä käytetään myös virrankulutuksen optimoimisessa, mikä puolestaan parantaa akunkestoa. Niin kutsutut mukautuvat lataukset pidentävät puhelimen käyttöikää täyttämällä akun vasta, kun käyttäjä tyypillisesti irrottaa pistokkeen seinästä vaikkapa töihin lähteäkseen.

Kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla kehityksen odotetaan luonnollisesti myös jatkuvan tulevaisuudessa. Kehittynyt tekoäly tuskin tyystin poistaa laadukkaan teknologian merkitystä, mutta muun muassa akunkeston ja valokuvauksen optimoinnissa sen rooli yhä korostunee.

Seuraavassa kuvataan tapoja, joilla tekoälyyn pohjautuvat ratkaisut todennäköisesti vaikuttavat älypuhelimiin ja niiden käyttöön tulevina vuosina.

Uudenlaiset virtuaaliavustajat

Älypuhelimissa laajasti käytössä olevat virtuaaliavustajat kykenevät todennäköisesti tulevaisuudessa keskustelemaan käyttäjän kanssa selvästi aiempaa luontevammin tuottavan tekoälyn ansiosta. Avustajat ovat viime vuosina kehittyneet alati luonnollisempaan suuntaan, mutta tilannekohtaisesti tuotetut vastaukset nostanevat avustajat silti seuraavalle tasolle.

Tuottavaan tekoälyyn nojaava ääniavustaja keskustelisi käyttäjän kanssa luonnollisesti muistaen aiemmin sanotun. Lisäksi se kykenisi hoitamaan entistä monipuolisempia tehtäviä ja vaikkapa tilaamaan lähikaupasta illallisen valmistamiseen tarvittavat raaka-aineet pelkän käyttäjätoiveen perusteella.

Avustaja osaisi myös hyödyntää älykkäiden kodinkoneiden tietoja raaka-aineita tilatessaan, ja käytännössä sellaisen kanssa viestiminen saattaisikin muistuttaa yhä enemmän oikean ihmisen kanssa keskustelemista.

Tuottavaan tekoälyyn perustuvat virtuaaliavustajat saapunevat ennen pitkää älypuhelimiin. GITEX-messuilla sellaisia oli esillä useita.

Tuottavaan tekoälyyn perustuvia, kodin älylaitteiden kanssa viestiviä avustajia kehitellään jo, ja myös ChatGPT saa tuen sanellen annetuille kehotteille.

Nykyisistä poiketen tulevaisuuden avustajat osannevat hyödyntää myös retorisia keinoja, huumoria ja jopa sarkasmia käyttäjän kanssa viestiessään. Samaten tuottavaan tekoälyyn perustuvat, opetus- ja viihdesisältöjä käyttäjäkohtaisesti luovat palvelut saattavat yleistyä, kuten esimerkiksi OnePlus aiemmin visioi.

Tietoturva ja misinformaatio

Tekoälyä käytettäneen tulevaisuudessa entistä laajemmin myös tietoturvan vankistamiseen ja harhaanjohtavan tiedon hillitsemiseen.

Muun muassa epätavallisia kirjautumisyrityksiä havaitsevat toiminnot estävät jo nyt tilien kaappauksia, ja tekoälyratkaisujen kehittyessä samaa periaatetta sovellettaneen ennen pitkää laajemminkin: kun tekoäly havaitsee valtavan käyttäjämassan anonymisoiduista tiedoista jotakin poikkeavaa ja esimerkiksi tietomurtoon viittaavaa, voi se ilmoittaa asiasta palvelun ylläpitäjille.

Muun muassa lohkoketjut ja tekoäly parantavat tietoturvaa. GITEX-messuille osallistunut A-Nex kehittää lohkoketjuihin pohjautuvaa vaihtoehtoa esimerkiksi Google Drivelle.

Samalla tavalla tekoälyllä voidaan puuttua myös mis- ja disinformaation (epähuomiossa tai tarkoituksella levitetyn väärän tiedon) leviämiseen esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla. Haasteena on se, että toisinaan tekoäly ei erota, mikä osa sen koulutukseen käytetystä sisällöstä on viihteellistä ja mikä faktoihin perustuvaa.

”Hiljattain eräs toimitusjohtaja kysyi ChatGPT:ltä Marsin väkilukua. Se vastasi itsevarmana, että Marsissa asuu kaksi miljardia ihmistä! Myöhemmin selvisi, että vastaus perustui sen niin sanotusti lukemaan tieteisromaaniin eikä ollenkaan oikeisiin faktoihin”, tekoälysovelluksia muun muassa terveydenhuollon tarpeisiin kehittävän Sandbox AQ:n toimitusjohtaja Jack Hidary muistutti paneelikeskustelussa GITEX-messuilla.

Onkin tärkeää huomata, että tekoälyn tuomilla muutoksilla on usein kaksi puolta: siinä missä tietoturva-ammattilaiset voivat tunnistaa mahdollisia murtoyrityksiä tekoälyn avulla, voivat kyberrikollisetkin hyödyntää sitä heikkouksia etsiessään. Sama pätee myös valheellisen tiedon leviämiseen ja levittämiseen

Kohti metaversumia?

Internetin seuraava kehitysaskel, niin kutsuttu Web 3.0, siintää yhä tulevaisuudessa. Lohkoketjujen kaltaisiin, uusiin innovaatioihin perustuva ”uusi Internet” pitää sisällään myös toistaiseksi hieman epätarkan metaversumin käsitteen, jolla usein viitataan kolmiulotteisia virtuaalimaailmoja muistuttaviin, sekä työ- että vapaa-ajan tarpeisiin suunnattuihin kokonaisuuksiin.

Suuren mielenkiinnon ainakin hetkeksi laannuttua ajatus metaversumista ei enää viime kuukausina ole noussut isosti suuren yleisön tietoisuuteen, mutta GITEX Global -messuilla siihen ja Web 3.0:aan liittyvä keskustelu jatkuivat.

Metaversumit edellyttäisivät entistä nopeampia ja laadukkaampia verkkoyhteyksiä, minkä vuoksi myös esimerkiksi Nokia on tiedostanut aiheen tärkeyden. Tekoälyä puolestaan tarvitaan metaversumin kehittämisessä.

Niin kutsuttu Web 3.0 vaikuttanee myös Nokian liiketoimintaan.

Virtuaalinen, mukaansatempaava maailma, siis niin kutsuttu metaversumi, voi toimia vain, jos se on tarpeeksi laadukas ja viihtyisä, muistuttaa aiheesta GITEX-messuille esitelmöinyt Kristian Glessner, saksalaisen, virtuaaliseen ja täydennettyyn todellisuuteen (VR/AR) keskittyvän Hololuxin toimitusjohtaja muistuttaa.

”Fyysistä ja virtuaalista maailmaa yhdisteltäessä on aina ajateltava käyttäjää. Onko siirtymä tarpeeksi sujuva? Metaversumi avaa yrityksille ja yksilöille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia, mutta siirtymä on tehtävä kunnolla. Tässä tekoäly auttaa meitä”, Glessner toteaa.

Hyvä esimerkki Glessnerin peräänkuuluttamasta laadun tärkeydestä on Facebook-yhtiö Metan Horizon Worlds -maailma, joka nostatti aiemmin huvittunuttakin kritiikkiä jopa yhtiön omien työntekijöiden kieltäydyttyä käyttämästä sekavaa kokonaisuutta.

Takeltelevasta alusta huolimatta metaversumi on merkittävä aihe myös mobiilialalle, sillä sen käyttö edellyttää jonkinlaista päätelaitetta – siis esimerkiksi älypuhelinta. Samalla kannattaa kuitenkin muistaa, etteivät virtuaalinen todellisuus, metaversumi ja Web 3.0 ole synonyymeja, vaikka yhteisiä tekijöitä onkin. Tästä syystä on hyvin vaikeaa ennustaa, mitä tuleman pitää.

On joka tapauksessa hyvin todennäköistä, että Web 3.0:n ja metaversumien kehitys vaikuttaa monin tavoin myös siihen, miten tulevaisuudessa käytämme älypuhelimia.

Mitllainen on tulevaisuuden älypuhelin?

Tecno Phantom V -konseptipuhelimessa on taittuva ja rullautuva näyttö.

Tulevaisuuden älypuhelin saattaa taittua, venyä tai rullautua, mutta muutoin käyttötavat pysynevät nykyisen kaltaisina. Metaversumeihin liittyvästä spekulaatiosta huolimatta yhtä, kaikenkattavaa mullistusta ei kenties tulekaan, vaan tekoälyn aikakausi saattaa sen sijaan näkyä pienillä tavoilla useilla osa-alueilla.

”Kuvittele esimerkiksi älypuhelin, jolle voisi puhua kuin tuttavalle, joka sitten vastaisi. Käyttötapa olisi juuri sinulle mukautettu ja kaikki optimoitu juuri sinua varten. Kuulostaa aika hyvältä, eikö totta? Emme ole siellä vielä, mutta sitä kohti olemme menossa”, älypuhelimista ja kuulokkeista tunnetun Nothingin perustajiin kuuluva Akis Evangelidis totesi GITEX-messuilla käydyssä paneelikeskustelussa.

Tekoälyn aikakausi on jo alkanut, eikä kukaan meistä tiedä, mihin kaikkeen se loppujen lopuksi johtaa. Jokaisen kannattanee kuitenkin seurata kehitystä ja pysytellä ainakin perustasolla ajan tasalla siitää, kuinka tekoäly kieltä ja sisältöä tuottavine ratkaisuineen hiljalleen muokkaa yhteiskuntiamme sekä tapojamme sekä työssä että vapaa-ajalla.

Mobiili.fi seuraa jatkossakin tarkasti tekoälyn vaikutuksia älypuhelin- ja sovellusmarkkinoihin.

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla