Suomalaiset eivät enää altistu huijauspuheluille entisissä määrin – nyt huijataan toisella tavalla

Suomalaisiin kohdstuneet kyberhuijaukset ovat muuttaneet muotoaan, kertoo Elisan IROResearchilla teettämä tutkimus.

Tutkimuksen mukaan huijauspuheluille altistuneiden suomalaisten määrä laski 15 prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna.

Samalla sen sijaan pikaviestimillä ja tekstiviesteillä tehdyt huijaukset yleistyivät, ja vuonna 2022 yli puolet suomalaisista kohtasikin huijauksen näiden kautta. 18–24-vuotiailla vastaajilla somekanavien merkitys korostui: 59 prosenttia nuorista aikuisista kertoi altistuneensa huijausyritykselle somessa. Kaikki ikäryhmät huomioiden sähköposti on kuitenkin edelleen yleisin huijarien käyttämä kanava.

”Huijauspuheluiden esto on toiminut Suomessa esimerkillisesti ja kyberrikolliset ovat siirtyneet uusiin kanaviin tai maihin. Nuorilla aikuisilla viestintä painottuu sähköpostin ja puheluiden sijaan someen, jonka takia myös uhkia tulee siellä entistä enemmän vastaan”, Elisan tietoturvajohtaja Teemu Mäkelä kommentoi.

Kokonaisuutena entistä useampi suomalainen uskoi tunnistavansa kyberhuijauksen,

Vuoden 2022 lopulla 42 prosenttia suomalaisista uskoi tunnistavansa kaikki huijausyritykset, kun edeltävänä vuonna samaan uskoi pystyvänsä vain joka kolmas suomalainen. Itsevarmimpia ovat 18–24-vuotiaat, jotka käyttävät kyselyn mukaan myös vähiten tietoturvapalveluita.

”Yleinen tietoisuus kyberuhista on varmaankin lisääntynyt vuoden 2022 aikana, mutta tämä voi kertoa myös siitä, että kyberhuijauksia kohdataan entistä enemmän. Euroopassa vallitsevan levottomuuden myötä huijauksista on keskusteltu enemmän myös Suomessa ja tietoisuus itseen kohdistuvista uhista kasvanut. Verkkopalveluiden ja -sivustojen toimimattomuus yhdistetään entistä useammin kyberhyökkäykseen”, arvioi Elisan Mäkelä.

Vuonna 2022 yli 90 prosenttia kertoi altistuneensa huijausyritykselle ja joka kymmenes tunnisti tulleensa varmasti huijatuksi.

Mielenkiintoisesti Kyselyn mukaan peräti joka viides suomalainen ei tehnyt huijatuksi tulemisen jälkeen mitään toimenpiteitä, vaan jäi ainoastaan odottelemaan seurauksia.

”Kehityssuunta on tosi harmillinen, vaikka yksittäisellä kansalaisella voikin herätä kysymys, onko omilla teoilla suurta merkitystä. Tässä voi näkyä myös väsymys erilaisiin kyberuhkiin ja kybervarautumiseen. Kannustaisin kuitenkin kaikkia tekemään edes perustoimenpiteet, eli esimerkiksi vaihtamaan salasanan, palauttamaan laitteen tehdasasetukset sekä ilmoittamaan asiasta palveluntarjoajalle ja viranomaisille tarvittaessa. Näin voi estää hyökkäyksen vaikutusten leviämisen omaan lähipiiriin”, Mäkelä jatkaa.

Suomalaisten usko kriittisten toimialojen toimijoiden tietoturvaan on säilynyt yhä korkealla tasolla. Kärjessä ovat pankit ja vakuutusyhtiöt, virastot ja julkishallinto sekä teleoperaattorit, joiden tietoturvaan selvästi yli puolet suomalaisista kertoo luottavansa vahvasti. Vähiten luottoa löytyy ulkomaisten verkkokauppojen turvallisuuteen – niihin joka kolmas suomalainen ei luota lainkaan.

Elisan IROResearchilla teettämän tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearchin valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1 000. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 12.-23.10.2022. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla