Tutkimus: Yli 90 prosenttia suomalaisista kohtasi kyberhuijauksen vuonna 2021 – nuoret aikuiset alttiimpia huijauksen uhreja

Erilaisista huijauksista verkossa on ollut tullut arkipäivää. Elisan tilaaman kyselytutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista altistui vuonna 2021 verkko- tai puhelinhuijaukselle, ja peräti joka kymmenes vastaaja kertoi tulleensa varmasti huijatuksi.

Elisa selvitti loppuvuodesta 2021, millaisena suomalaiset kokevat kyberturvallisuuden tilan, ja löytyykö heiltä valmiudet toimia kyberhuijauksen osuessa kohdalle.

Suomalaisista yli 90 prosenttia kertoo altistuneensa huijausyritykselle. Yli 70 prosenttia on saanut huijausviestejä sähköpostin välityksellä, ja 57 prosenttia on altistunut huijaukselle puhelimen kautta. Huomattavaa on, että kaksi kolmesta vastaajasta ei usko tunnistavansa kaikkia häneen kohdistuneita verkkohuijauksia.

”Yli puolet suomalaisesta altistui huijauksille puhelimen välityksellä. Tähän vaikuttivat muun muassa kahdesti aktivoitunut Flubot-tekstiviestihuijaus sekä erilaiset huijauspuhelut. Nämä ilmiöt näkyivät myös Elisalla, ja heinäkuusta 2021 lähtien olemme pystyneet estämään merkittävän määrän Suomeen tulevista huijauspuheluista, joissa suomalaista puhelinnumeroa kopioidaan luvattomasti ulkomaiden kautta. Huijarit kuitenkin kehittävät menetelmiään koko ajan, ja kuluttajan on hyvä tunnistaa tyypillisiä huijausviestejä”, kommentoi Elisan tietoturvajohtaja Teemu Mäkelä.

”Monelle voi olla epäselvää, mikä ero on hyökkäyksen kohteeksi joutumisella sekä huijatuksi tulemisella. Huijausviestin saapuminen puhelimeen ei automaattisesti saastuta puhelinta. Viestin avaaminenkaan ei tätä vielä tee, mutta viestissä olevien linkkien klikkaaminen ja sovellusten lataaminen lisää riskiä huomattavasti”, Mäkelä jatkaa.

Elisan kyselytutkimus paljasti myös, että 18–24-vuotiaat suomalaiset ovat alttiimpia verkkohuijausten uhreja: 35 prosenttia nuorista aikuisista ei käytä laitteissaan tietoturvapalveluita, siinä missä yli 65-vuotiaista 91 prosenttia kertoo suojanneensa laitteensa. Huijatuksi jouduttuaan 65-vuotiaat kokevat myös omaavansa paremmat toimintavalmiudet kuin 18–24-vuotiaat: nuorista aikuisista 57 prosenttia ei tiedä miten toimia, jos tulee huijatuksi. Yli 65-vuotiaiden vastaava lukema oli 43 prosenttia.

”On huolestuttavaa, että yli kolmasosa nuorista aikuisista ei koe tietoturvapalveluita tarpeelliseksi. Usein samoja laitteita käytetään sekä työtehtäviin että henkilökohtaisiin asioihin, ja laitteen saastuminen voi aiheuttaa laajoja vahinkoja”, pohtii Mäkelä.

Suomalaiset luottavat vahvasti kotimaisten verkkopalvelujen tietoturvallisuuteen, mutta ulkomaisten verkkokauppojen kohdalla luottamus on olematonta. Vain 15 prosenttia vastaajista luottaa siihen, että ulkomaiset verkkokaupat pitävät huolta, etteivät heidän tietonsa valu vääriin käsiin. Sen sijaan kotimaisten verkkokauppojen turvallisuuteen luottaa 59 prosenttia vastaajista, ja viranomaisten sekä pankkien palveluihin yli 80 prosenttia vastaajista.

”Suomi ja kotimaiset palveluntarjoajat koetaan kyselyn perusteella tietoturvan edelläkävijöiksi, mikä on erinomainen asia. Elisalla on tärkeä tehtävä koko suomalaisen yhteiskunnan digitaalisen turvallisuuden takaamisessa erilaisten viestintäpalveluiden sekä yrityksille tuotettavien kyberturvapalveluiden kautta. Kuitenkin myös yksilöllä on vastuunsa digitaalisen turvallisuuden edistäjänä, sekä työntekijänä että henkilökohtaisessa elämässä”, Mäkelä summaa loppuun.

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla