Kommentti: Teknologiajättejä vastaan esitetyt lakialoitteet alkavat mennä täysin överiksi

Applen App Storen toimintatapoihin edellyttäneen jatkossa muutoksia. Kuvassa toimitusjohtaja Tim Cook.

Pitkään teknologia-alalla on saatu toimia varsin vapaasti, ja esimerkiksi Apple, Google, Facebook ja Amazon ovat saaneet kasvaa ilman merkittäviä erillisiä niitä rajoittavia määräyksiä.

Tekonlogiayhtiöt ovatkin kasvaneet jäteiksi, joilla on vahva markkina-asema, erittäin suuri merkitys lähes jokaisen elämään tavalla tai toisella ja näin myös suuri vaikutusvalta. Pikku hiljaa poliittisessä päätöksenteossa ovatkin vahvistuneet halut alkaa kahlitsemaan jättiläisten toimintamahdollisuuksia.

Applen ja Googlen osalta keskeiseksi kysymykseksi on noussut niiden omien palvelujen mahdollinen epäreilu suosiminen verrattuna Applen ja Googlen alustoilla palvelujaan tarjoaviin muihin yrityksiin – olipa tuo alusta sitten käyttöjärjestelmä ja siihen liittyvä sovelluskauppa tai hakukone.

Erityisesti Applen ja Googlen väkivahva asema mobiililaitteiden sovelluskaupoissa on herättänyt paljon kysymyksiä. Vaikka sovelluskaupat eivät ole heikentäneet keskeisiä ehtojaan sovelluskehittäjille sitten avauksensa yli kymmenen vuotta sitten, on esimerkiksi pikku hiljaa yleiseen 30 prosentin komissiotasoon, jonka Apple ja Google ottavat itselleen sovelluskauppojen kautta menevistä maksuista, alkanut kohdistua kovenevaa kritiikkiä.

Sovelluskauppoihin liittyviin toimintatapoihin ja ehtoihin lieneekin tulossa muutoksia. Euroopan komission jo julkaisemien alustavien löydösten mukaan Apple on käyttänyt hallitsevaa markkina-asemaansa väärin vaatiessaan App Store -sovelluksia käyttämään vain Applen tarjoamaa maksutapaa. Komissio on myös huolissaan, että Apple asettaa rajoituksia sovelluskehittäjille estäen niitä kertomasta vaihtoehtoisista, edullisemmista ostomahdollisuuksista.

Kävi Yhdysvalloissa Epic Gamesin oikeudenkäynnissä näistä teemoista Applen kanssa miten tahansa, Euroopan unionin kautta sovelluskauppoihin liittyen mahdollisia muutoksia ovat maksutapojen avaus kilpailulle (ja näin sovelluskauppojen monopolimaisen aseman murtaminen sovellusten digitaalisen sisällön kaupassa) sekä ainakin sovelluksille mahdollisuus kertoa muista maksutavoista, jotka ovat saatavilla esimerkiksi verkkosivujen kautta.

Samanaikaisesti, kun sovelluskauppojen osalta edessä voi olla vaatimus järkeenkäypistä ja perusteltavissa olevista muutoksista, kohkataan teknologiajättejä vastaan tällä hetkellä myös mitä typerimpiä ja järjettömimpiä lakialoitteita – erityisesti, kun ne on kirjoitettu viekä niin laveasti – mahdollisesti osaamattomuuden vuoksi – ettei lopullisia vaikutuksia kenties ole välttämättä edes ymmärretty.

Esimerkiksi demokraattien edustajan David Cicillinen lakialoitteen mukaan kaikki esiasennetut sovellukset pitäisi olla poistettavissa iPhoneista tai Apple ei saisi jopa edes toimittaa sovelluksia esiasennettuna iPhonessa, riippuen siitä miten lakialoitteen tekstiä tulkitaan.

Lakialoitteen mukaan edellytykset omien palvelujen tai sovellusten suosimisesta koskisivat esimerkiksi yhtiöitä, joilla on yli 50 miljoonaa aktiivista käyttäjää Yhdysvalloissa tai osakekannan markkina-arvo yli 600 miljardia dollaria.

Apple sallii jo nykyisin valtaosan esiasennetuista iPhone-sovelluksista poistamisen. Kaikki eivät kuitenkaan ole poistettavissa, mutta monet erittäin perustelluista syistä. Esimerkkinä vaikkapa Puhelin-sovellusta ei voi poistaa, mikä on varsin järkevää – miten vaikkapa hätäpuhelu tarvittaessa soitettaisiin, jos puheluille ei ole enää sovellusta?

Toinen yhdysvaltalaissenaattori, republikaani Josh Hawleyn ajama lakialoite puolestaan pyrkii kieltämään yli 100 miljoonan dollarin markkina-arvoisilta yrityksiltä käytännössä kaikki yritysostot.

Kovin järkevältä ei kuulosta tämäkään. Rajaus on tässäkin keinotekoinen, eikä kaikkien yritysostojen kieltämiselle ole todellisia perusteita.

Lakialoitteessa kielletään kilpailevien tai mahdollisesti tulevaisuudessa kilpailevien yritysten yritysostot sekä yritysostot, jotka tekevät millään tavalla ostajan palveluista parempia. Käytännössä nämä syyt riittävät kieltämään yritysostot kokonaisuudessaan.

Suurten teknologiajättien osalta tietyt yritysostot ansaitsevat tiukempaa valvontaa ja mahdollisesti kiellon yrityskaupan toteuttamiselle, mutta kaikkien yritysostojen kieltäminen on väärä toimintatapa osittain hyvän tavoitteen saavuttamiseksi.

Lopulta huojentavaa toki on, että edellä kuvaillun kaltaiset lakialoitteet eivät tule menemään sellaisina läpi ja muuttumaan lainsäädännöksi. Silti tällaiset överiehdotukset ovat myös haitallisia, sillä ne osaltaan estävät todellisiin epäkohtiin puuttumista paremmalla lainsäädännön valmistelulla vetämällä mutkat suoriksi ja olettamalla yksinkertaisten ratkaisujen olevan paras keino puuttua monimutkaisiin haasteisiin.

Onneksi EU:ssa lainsäädäntötyö etenee perustelummalta pohjalta mitä tulee digitaalisten palvelujen ja markkinoiden kahteen lainsäädäntöehdotukseen.

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla