Tänään vietetään jälleen myös 112-päivää, mutta monille suomalaisille päivämäärä 11. helmikuuta on piirtynyt muistiin ennen kaikkea 10 vuoden takaisista tapahtumista.
10 vuotta sitten 11.2.2011 Nokia nimittäin kertoi strategiamuutoksistaan.
Nokia kertoi strategisesta kumppanuudestaan Microsoftin kanssa, jonka myötä Nokia ottaisi älypuhelimissaan käyttöön Microsoftin kehittämän Windows Phone -käyttöjärjestelmän.
”Nokia on ratkaisevassa tienhaarassa, jossa merkittävä muutos on välttämätön ja väistämätön matkan jatkumiselle,” Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop kommentoi kymmenen vuotta sitten. ”Tänään vauhditamme muutosta uudella suunnalla, jonka tavoitteena on älypuhelinjohtajuuden palauttaminen, matkapuhelinalustamme vahvistaminen ja investoinnit tulevaisuuteen.”
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Lopulta nämä tavoitteet eivät täyttyneet.
Monille suomalaisille kymmenen vuoden takainen 11. helmikuuta 2011 oli tunteikas päivä, sillä vaikka Nokia tuolloin valoi uskoa parempaan huomiseen puhelinliiketoiminnassa, tarkoittivat kerrotut päätökset kuitenkin jo vääjäämättä sitä, ettei Nokiasta parhaimmassakaan mahdollisessa skenaariossa tulisi enää uudelleen sellaista matkapuhelinalan valtiasta, jollainen se oli ollut vielä hetkeä aiemmin.
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Windows-puhelinpäätöksellään Nokia hylkäsi omat käyttöjärjestelmänsä, Symbianin ja Maemosta kehittyneen MeeGon, jolla varustettuna vielä nähtiin markkinoilla N9-älypuhelinmalli.
Ensimmäiset uuden strategian mukaiset Windows-puhelimet, Lumia 800 ja Lumia 710, Nokia julkisti 26. lokakuuta 2011 ja myyntiin puhelimet tulivat ensimmäisillä markkinoilla marraskuusta alkaen.
Suurista panostuksista huolimatta Lumioista ei ikinä kasvanut riittävän suurta menestystä Nokialle. Nokia teki Windows-puhelinten aikakaudellaankin hienoja laitteita, kuten esimerkiksi syyskuussa 2012 esitellyn Lumia 920:n, edullisemmassa hintaluokassa tuolloin poikkeuksellisen vahvasti varustellun Lumia 520:n sekä vielä kesällä 2013 41 megapikselin ”hirviökamerapuhelimen” Lumia 1020:n.
Nokian ja Microsoftin voima ei kuitenkaan riittänyt synnyttämään älypuhelimiin kolmatta kilpailukykyistä ekosysteemiä Applen iPhonen ja Androidin rinnalle. Sovellusten puuttuminen kokonaan tai saatavilla olleidenkin osalta kehityksen kulkeminen jälkijunassa kahteen hallitsevaan alustaan nähden johtivat Windows-puhelinten markkinaosuuden jämähtämiseen vähäiseksi.
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Lopulta Microsoft-yhteistyö olikin Nokialle suuri epäonnistuminen, ja oikeastaan ainoa hyvä asia siinä oli se miten yhteistyö päättyi: Microsoft päätti ostaa Nokian puhelinliiketoiminnan. Kaupoista kerrottiin 3. syyskuuta 2013, eli vain noin 2,5 vuotta alkuperäisestä kumppanuusilmoituksesta ja alle kaksi vuotta ensimmäisten Nokian Windows-puhelinten myyntiintulon jälkeen.
Microsoft maksoi Nokian puhelinbisneksestä ja patenttilisensseistä jälkikäteen arvioituna todella kovan hinnan. Kauppahinnaksi kaupoista tiedottamisen yhteydessä kerrottiin 5,44 miljardia euroa. Lopulta kauppa toteutui tarvittujen hyväksyntöjen jälkeen 25. huhtikuuta 2014.
Puhelinliiketoiminnan myynti Microsoftille oli Nokialle valtava onnistuminen, vaikka yhteistyö kokonaisuutena epäonnistuikin täysin tavoitteissaan. Nokia sai Microsoftin maksamaan yli 5 miljardia liiketoiminnasta, jonka todellinen arvo oli paremminkin negatiivinen.
Kauppa pelasti Nokian.
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Microsoftkin tajusi uuden johdon alaisuudessa pian toivottoman tilanteen, ja aloitti ostamansa puhelinliiketoiminnan alasajon. Jo vuoden 2016 keväällä Microsoft olikin käytännössä jättänyt puhelinbisneksen taakseen. Viimeisistä massairtisanomisista kerrottiin 25. toukokuuta 2016.
Nokia jatkoi puhelinliiketoiminnan myynnin jälkeen elämäänsä verkkoliiketoiminnassa. Nokia Siemens Networksin toisen puolikkaan Nokia hankki edullisesti jo ennen Microsoft-kauppoja kesällä 2012. Merkittävän askeleen verkkoliiketoiminnassa Nokia otti kertoessaan 15. huhtikuuta 2015 yhdistymisestä Alcatel-Lucentin kanssa.
Älypuhelinten markkinoille Nokia-brändi palasi puolestaan alkuvuodesta 2017 Nokian solmittua vuonna 2016 brändilisensointisopimuksen HMD Globalin kanssa. HMD Global hankki myös Microsofilta Nokia-peruspuhelinten liiketoiminnan.
Sittemmin sekä Nokia verkkoliiketoiminnassa että HMD Global älypuhelinbisneksessä ovat kohdanneet jälleen haastavia aikoja, mutta siltikin Nokian markkina-arvo on nytkin lähemmäs 20 miljardia euroa, vaikka kurssikehitys viime vuodet liiketoiminnan haasteiden perässä heikkoa on ollutkin. Eivätkä Nokian vaikeudet tänään ole mitään verrattuna siihen surkeaan tilanteeseen, missä yhtiö oli sekä juuri ennen että jälkeen 10 vuoden takaisen Windows-puhelinpäätöksen.
Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla
Salasana hukassa?
Etkö ole vielä rekisteröitynyt? Rekisteröidy tästä »