DNA:n ja Soneran yhteisverkko valmistui – ”760 000 ihmistä saanut paremmat yhteydet”

Markus Lehtiniitty | Julkaistu ma 7.11.2016, klo 14:02

Jaa tämä

• Facebook
• Twitter
• LinkedIn
• WhatsApp

Mobiiliverkkomasto.

Soneran ja DNA:n yhteisverkko Pohjois- ja Itä-Suomessa on nyt valmistunut. Yhteisverkon rakennustyöt alkoivat Kuusamon pilottihankkeella loppukeväällä 2015.

Tähän mennessä Lapin, Kainuun, Savon, Pohjois- ja Etelä-Karjalan alueilla on rakennettu 1 700 yhteisverkon tukiasemaa.

”Vaikka puoli Suomea kattava rakennusvaihe onkin nyt saatu päätökseen, työ jatkuu. Ylläpidämme ja kehitämme verkkoa myös tulevaisuudessa”, kertoo Suomen Yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen.

MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)

Yhteisverkon pääasiallinen tavoite on ollut kustannusten säästö kahden erillisen verkon rakennnustarpeen poistuessa harvaan asutulla alueella. Operaattoreiden yhdessä toteuttama verkko kattaa nyt puolet Suomen pinta-alasta, ja sen alueella asuu noin 15 prosenttia väestöstä.

”Kahden operaattorin taajuudet ja resurssit yhdistämällä pystyimme toteuttamaan tuplasti nopeamman 4G-verkon. 4G-laitteiden lisäksi kuuluvuus parani myös 2G- ja 3G-laitteilla”, lisää Antti Jokinen.

Suomen Yhteisverkon mukaan uudet tukiasemat ovat tuoneet paremmat yhteydet yli 760 000 ihmiselle. Yhteysnopeudet ovat jopa monikymmenkertaistuneet: Yhteisverkon tiedonsiirtonopeudet ovat taajamissa maksimissaan 450 Mbit/s LTE-kategoriaa 9 tukevilla päätelaitteilla. Taajamien ulkopuolella maksiminopeus on 150 Mbit/s.

MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)

Suomen Yhteisverkko ei tarjoa palveluja loppuasiakkaille, vaan Sonera ja DNA hyödyntävät sen verkkoa. Muilla kuin Yhteisverkon alueilla Soneralla ja DNA:lla on omat verkkonsa. Lisäksi Suomessa Elisalla on täysin oma mobiiliverkkonsa.

Jaa tämä

• Facebook
• Twitter
• LinkedIn
• WhatsApp

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla

Lue lisää aiheista

DNA Sonera Suomen Yhteisverkko

Kommentoi

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.

1. 7.11.2016, klo 14:25

   Kirjaudu sisään vastataksesi

   huhhuh1

   Miksi ihmeessä nämä paremmat yhteydet rakennetaan aina ensin johonkin maalle?

   Sama koskee valokuitua. Ison kaupungin omakotialueelle et saa kuitua kuin todella isolla rahalla ja sitten johonkin keskelle metsää Lapissa vedetään kuidut veronmaksajien piikkiin…

   • 7.11.2016, klo 22:07

     Kirjaudu sisään vastataksesi

     akzuh

     Kaupunkiin kuiuverkon rakentaminen on suolaisen kallista, jos operaattori ei ole aikanaan tehnyt hyvää putkittamista johon on mahdollista vetää/ puhaltaa kuidut. Maalle rakentaminen on huomattavasti halvempaa, ei asfaltointia ja yleensä kunnat/ valtio tukee näitä projekteja. Nimimerkillä anvialla sunnittelijana ollut.

2. 7.11.2016, klo 15:10

   Kirjaudu sisään vastataksesi

   Mikko

   Eipä kyllä täällä suonenjoella ole yhteisverkoista tietoakaan.4G yhteys todella surkea.Dna ei ilmeisesti asialle aijo mitään tehdä.

3. 7.11.2016, klo 22:06

   Kirjaudu sisään vastataksesi

   erkki

   Monellako huononi?

   • 8.11.2016, klo 00:04

     Kirjaudu sisään vastataksesi

     Mikko

     No jos nyt ajatellaan että alunperin toimi 4G LTE parhaimmillaan 50/13 nopeudet ja nyt antaa 3/2 ja nämä nopeudet 1800mhz kun taas 800mhz 10/8

4. 8.11.2016, klo 09:13

   Kirjaudu sisään vastataksesi

   Markku

   Vaihtelua riittää ennen laajakaista(24) nopeus langattomasti modeemiin 10-14/ 0.8
   nyt sama tai 19/1.8. 3g mokkula 17/2.3 parhaimmillaan ja sonera viihde pätkii latauksen muodossa. IPTV yhteys välillä tiputtaa liian hitaan yhteyden takia. Näin täällä Itäsuomessa ne nopeat yhteydet. Lisäksi vaihtoehdot vähissä kun vain soneran laajakaista kiinteenä mahdollinen entisen soneran vuokrapuhelin linjaston vuoksi. mobiili verkot muilla jää 200-400m päähän, eipä oikein voi kilpailuttaa ja hintahan on tuplat kaupunkiin nähden. tiedoksi niille jotka kateellisena mouruaa..