Rakas päiväkirja, kävin eilen hakemassa testiin Applen ”uuden” puhelinmallin, iPhone SE:n. Aiemmin käytössäni oli iPhone 6s Plus, jonka ostin viime syksynä, kun himoitsin iPhone 6:n tilalle isompaa ja varsinkin akkukestoltaan parempaa puhelinta. Petyin hieman Plussaan, sillä sen käyttö yhdellä kädellä on varsin hankalaa. Siinä on paljon hyviäkin puolia, mutta silti halusin kokeilla, olisiko pieni sittenkin parempi. Aion ottaa siitä selvää parin seuraavan viikon aikana.
Apple iPhone SE
- iOS
- Alumiini
- 4,0" IPS LCD -näyttö
- Sormenjälkilukija edessä
- 12 Mpiks. kamera
- Apple A9 -piiri
- 1624 mAh akku
iPhone SE pohjautuu ulkoisesti iPhone 5:een ja 5s:ään, eli muotoilu on peräisin jo vuodelta 2012. Älypuhelimista puhuttaessa neljä vuotta vastaa suunnilleen kahta elinkää, eli laite on ulkoisesti lähes antiikkia. Silti juuri 5/5s/SE on mielestäni ollut iPhone-malleista muotoilultaan paras, eli en ole kovin pahoillani sen antiikkisuudesta. Kulmikas laite on helpompi käsitellä kuin uudemmat 6- ja 6s -mallit, ja muotoilu SE:ssä on mielestäni ajattoman tyylikäs. Vanhuuden toki huomaa esimerkiksi näytön reunuksissa, jotka tämän päivän mittapuulla näyttävät varsin leveiltä. Olivathan ne hieman leveät jo silloin muutama vuosi sitten.
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Pieniä ulkoisia eroja SE:ssä on 5s:ään verrattuna. Näkyvimpiä ovat värivaihtoehdot, eli ruusukultaa ei ollut 5s:ssä tarjolla, ja tähtiharmaakin on hieman eri sävyä kuin 5s:ssä. Takakuoren Apple-logo on nyt ruostumatonta terästä ja muusta takakuoresta erillinen osa. Laitteen viistotut reunat eivät ole kiiltävät, vaan mattapintaiset. Muilta osin ulkoisia eroja ei sitten olekaan, ja esimerkiksi kaikki iPhone 5s:n suojakotelot toimivat myös SE:n kanssa. Strategisista mitoista puhuttaessa ainoa ero on massassa. 5s painoi 112 grammaa, SE 113 grammaa.
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Aloitetaan huonoista puolista. Internetin keskustelupalstojen perusteella kiinnitin ensimmäiseksi huomiota pariin seikkaan, jotka myös omassa SE:ssäni saattaisivat olla harmiksi. Ensiksikin, laitteen oikeanpuoleisesta yläkulmasta kuuluu ravistettaessa jonkinlaista helinää. Ilmeisesti se liittyy virtapainikkeeseen ja/tai kameraan ja on ollut myös iPhone 5s:ssä ennemminkin ominaisuus kuin vika. Itse en ajatellut antaa sen häiritä, koska puhelinta ei yleensä tule ravisteltua. Toinen heikkous on sitten näytön laatu. Se ei enää ole ihan tämän päivän tasolla.
iPhone 5s:n näyttö oli ehkä vuonna 2013 ihan hyvä, mutta vuonna 2016 sitä ei voi enää kehua. En puhu tarkkuudesta, sillä omassa käytössäni kaikki yli 300 pikseliä tuumalla tarjoavat näytöt ovat riittävän tarkkoja. Sen sijaan, kun otin SE:n käyttöön ja vieressä oli 6s Plus, huomasin heti SE:n näytön olevan hieman kellertävä, eikä sen väritoisto yllä 6s:n tasolle. SE:n näyttö ei pärjää laadukkaalle, nykyaikaiselle LCD-näytölle, puhumattakaan Samsungin huippuluokkaisista OLED-näytöistä.
Näyttöjen pienissä puutteissa on kuitenkin sellainen jännä juttu, etteivät ne yleensä haittaa pidemmän päälle. Silmä tottuu. SE:n näyttö ei näytä enää niin pahalta, kun laitetta on hetken käyttänyt, eikä vieressä ole paremmalla näytöllä varustettua verrokkia. Silti juuri näytön laatu on yksi seikka, johon varmasti tulen kiinnittämään huomiota testijaksolla.
Näyttö SE:ssä on myös todella, todella pieni. Tämä asia ei varmasti tullut kenellekään yllätyksenä, mutta kun viimeiset pari vuotta on käyttänyt selvästi isompia laitteita, neljätuumainen iPhone tuntuu suorastaan hämmentävän pieneltä. Kotivalikko näyttää täyteen sullotulta, sillä kuvakkeiden asettelu on tietysti tiiviimpi kuin 6s:ssä tai 6s Plussassa.
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Useimpien sovellusten kohdalla pieni näyttö ei ensimmäisen vuorokauden perusteella kuitenkaan ole ollut niin huono asia kuin äkkiä saattaisi kuvitella. Sosiaalista mediaa sekä sää- ja uutissovelluksia on ihan mukava selata pienelläkin näytöllä. Ensimmäisen kerran näyttö alkoi tuntua liian pieneltä, kun ryhdyin käyttämään Facebookin Messengeriä. Kun näppäimistö on avoinna näytöllä, näkyy saapuneita viestejä kovin vähän.
Nopeutensa puolesta SE on tietysti melkoinen pyssy. Järjestelmäpiirinä on sama A9, joka löytyy myös iPhone 6s:stä, ja vaikka se Apple-vihaajille ehkä tekeekin pahaa myöntää, on kyseessä yksi tämän hetken tehokkaimmista mobiilisuorittimista. Kun tehokkaan suorittimen yhdistää (iOS-laitteelle ruhtinaalliseen) kahden gigatavun RAM-muistiin, suorituskyky ei SE:ssä ole ongelma.
6s-malleihin verratessa hitaampi kuitenkin on SE:n sormenjälkitunnistin. SE käyttää samaa ensimmäisen sukupolven tunnistinta kuin iPhone 5s ja 6, kun 6s-malleissa on käytössä nopeampi, toisen sukupolven Touch ID -tunnistin. Tunnistin ei silti ole varsinaisesti hidas, eli peruskäytössä se toimii varsin mukavasti. 6s:stä SE:hen siirtyessä eron huomaa, mutta en koe sitä ongelmaksi.
MAINOS (ARTIKKELI JATKUU ALLA)
Vaikka 12 megapikselin takakamera on 6s:stä tuttu, ei viiden megapikselin etukameraa löydy. Sen sijaan etukamera SE:ssä on sama kuin 5s:ssä, eli kuvien tarkkuus on 1,2 megapikseliä, videokuvaus onnistuu 720p-tarkkuudella ja heikko valaistus aiheuttaa reilusti kohinaa. Kuviin saa toki hieman valoa Retina Flash -salamalla, joka väläyttää valkoista näyttöä kuvanottohetkellä. Ahkeralle Snapchat-käyttäjälle tai muulle selfie-kuvaajalle etukameran laatu saattaa kuitenkin olla pettymys.
Ensimmäinen vuorokausi iPhone SE:n kanssa on takana, eikä ihan hirveästi vielä ole valittamisen aihetta löytynyt. Suurimmat heikkoudet lienevät näyttö ja etukamera, joihin täytyy testin aikana huomiota kiinnittää. Samoin akkukestoa pitää tarkkailla. Nähtäväksi jää, maistuuko pieni luuri pidemmän päälle, vai alanko kaipaamaan jotain järeämpää.
Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla
Salasana hukassa?
Etkö ole vielä rekisteröitynyt? Rekisteröidy tästä »