Apple Watch mega-arvostelussa – tällainen se oikeasti on

Apple Watch on Applen merkittävin uusi avaus vuosiin, sitten iPadin vuonna 2010. Muut ehtivät älykelloissakin markkinoille ensin, mutta onnistuuko Apple tekemään taas “applet” eli tuomaan tarjolle jotakin parempaa, jonka myötä markkinat vasta kunnolla nytkähtävät liikkeelle (kuten kävi iPodin, iPhonen ja iPadin kanssa)?

Nykypäivänä älypuhelinta pidetään jo itsessään ihan fiksuna ideana. Älykellojen, tai toisin sanoen tietokoneen ranteen tuomisen, osalta ollaan vielä hyvin skeptisiä ja vastausta kysymykseen, miksi älykello ylipäänsä kannattaisi hankkia, on etsitty jo pidempään.

Apple Watchinkin arvostelun yhteydessä tulee näin pohtia, onko älykellosta ylipäänsä konseptina mihinkään ja toisaalta miten Apple Watch sitten pärjää kisassa ranteen valtiudesta muita vaihtoehtoja vastaan – onko se yhtään hyvä siinä, mitä se yrittää.

Apple kutsuu Watchia toistaiseksi henkilökohtaisimmaksi laitteekseen. Ja on täysin oikeassa. Sekä tyyliltään että käyttötavoiltaan ihmiset tulevat valitsemaan ja luomaan oman Watchinsa, mikä toki tekee myös Watchin arvostelusta hyvin vaikeaa: yksi mielipide on vain yksi mielipide, ja täysin eri tarpeisiin Watch voi onnistua vastaamaan paljon keskimääräistä paremmin tai huonommin.

Itselläni on kertynyt älykelloista jo pidempiaikaista kokemusta – ja monet vaikeudet ovat tulleet tutuiksi. Alkuperäinen Pebble on kuulunut omaan arsenaaliin jo loppuvuodesta 2013 lähtien. Lisäksi aiemmin ovat testissä käyneet ainakin Samsungin Gear Fit, MetaWatch M1 ja Sony SmartWatch, ja nyt yhtä aikaa Apple Watchin kanssa rinnalla ovat olleet Sony SmartWatch 3 ja Huawein TalkBand B2. Myös Samsungin Geareista ja muistakin löytyy lyhytaikaisempia kokemuksia.

Jo nyt oltuaan ensimmäisillä markkinoilla pari-kolme viikkoa, on Apple Watch noussut suosituimmaksi älykelloksi. Nämä ensiostajat ovat tehneet oman ostopäätöksensä pitkälti intuitionsa ja halunsa varassa ilman kenenkään, edes omia, kokemuksia. Ajan myötä Watchin menestyksen ratkaisee se, miten sana siitä ja sen eduista lähtee leviämään. Tässä arvostelussa tarkoituksena on selvittää millaista potentiaalia Watchissa tähän on ja kannattaako sellainen hankkia jo nyt.

Suomessa Apple Watch ei toistaiseksi ole myynnissä. Kellomme on tilattu Saksasta, joka kuului yhdeksän ensimmäisen myyntimaan joukkoon. Apple on luvannut laajentaa Watchin myyntiä kesäkuun lopulla, mutta ei ole antanut mitään tarkempia tietoja.

Julkaisimme jo aeimmin Watchista unboxing-videon.

Applelle ominaista tyyliä

Näissä kuvissa pääosin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta esiintyvä ja tämän arvostelun perustana oleva kello on Apple Watch, 42 millimetrin koossa, varustettuna valkoisella Sport Band –rannekkeella.

Apple Watch –mallistohan koostuu kolmesta valikoimasta: Apple Watch Sport, Apple Watch ja Apple Watch Edition. Watch Sportin saa 10, Watchin 20 ja kultaisen Watch Editionin 8 eri koko/rannekevaihtoehtona. 42 millimetrin ohella Watcheja saa pienemmässä 38 millimetrin koossa.

Laaja erilaisten alkuperäisrannekkeiden valikoima erottaa Watchin muista älykelloista.

Rannekevaihtoehtojensa ohella eri mallistot eroavat materiaaleiltaan: Watch Sportissa yhdistyvät alumiini ja normaali lasi näytön suojana, tämän arvostelun Watchissa ruostumaton teräs sekä safiiri näytön suojana ja Watch Editionissa 18 karaatin kulta on yhdistetty safiiriin. Kaikissa malleissa kellon alapuolelta löytyy keraaminen pyörylä, josta löytyvät sykemittarin anturit.

Apple Watchin hintaskaala ulottuu Watch Sportin 38 millimetrin mallin noin 400 eurosta kultaisen huippumallin 18 000 euroon. Tässä arvostelussa mukana olevan kellomme hinta on noin 700 euroa – se on halvin teräskuorinen Watch.

Loppujen lopuksi erot eri Watch-mallistojen välillä ovat melko pieniä. Toiminnothan, kuten myös koot ja muoto, ovat kaikissa tismalleen samat, joten erot jäävät materiaaleihin.

Watchin muotoilua pitäisin Applelle tyypillisenä. Watch näyttää pitkälti typistetyltä iPhonelta, ranteeseen sovitettuna. Verkkokommenttien perusteella Watchin design on todellakin jakanut mielipiteitä ja onhan se ainakin jotain erilaista verrattuna perinteisiin, vanhoihin kelloihin.

Viime aikoina enenevissä määrin kilpailijat ovat julkistaneet pyöreänäyttöisiä älykelloja, joiden designia on myös yleisesti kiitelty. Apple on kuitenkin valinnut Watchiin suorakulmion muotoisen näytön ja käytännössä satavarmana voitaneen pitää, ettei Applelta pyöreänäyttöistä Watchia ikinä tulossa ole. Pyöreä näyttö on parempi analogisen kellotaulun esittämiseen, mutta ei oikein mihinkään muuhun. Nähtäväksi jää, jäävätkö pyöreät älykellot vain hetken huumaksi, vanhan imitoimiseksi ja ihannoinniksi uuden ajan alussa.

Mahdollista kun on myös, että pyöreänäyttöisten älykellojen kehumisessa on kyse myös jonkinlaisesta sukupolvi-ilmiöstä. Vanhempi polvi on tottunut pyöreyteen rannekelloissaan jopa vuosikymmenten ajan ja heille pyöreydestä poikkeavan designin hyväksyminen on suurempi kynnys. Apple Watchin design on hyvin moderni, ilman mitään turhia krumeluureja.

Samoin on todettava, että Apple Watchin laiteosa on myös muotoiltu varsin eleettömästi ja neutraalisti. Tämä vie päähuomion rannekkeisiin, joita Watchille on siis tarjolla lukuisina eri versioina. Pikku hiljaa Watchille on tulossa myös sadoittain ja tuhansittain muiden tekemiä rannekkeita – Applehan on jo aloittanut virallisen kumppanuusohjelman rannekkeiden tekijöille. On syntynyt myös jo palveluja, joissa voi suunnitella oman rannekkeen valitsemallaan kuvalla.

Vaikka tämä kelloni on suurempaa 42 millimetrin kokoa, yllätti sen pienuus jälleen paketista purettaessa. Olin käynyt kokeilemassa Watcheja aiemmin Apple Storessa, mutta silti pieni koko oli taas viikon parin jälkeen yllätys. Sportia painavampi teräksinen Watch on myös yllättävän painava (50 grammaa, ilman ranneketta). Pieni koko yhdistettynä massaan tuo tunnetta luotettavuudesta.

Ei vain koon osalta, muta myös muuten tietynlainen hillittty olemus on ollut Watchin testirupeaman suurimpia yllätyksiä. Watch on kompakti ranteessa, sen värinämoottori ei värisytä voimalla vaan tuntuu kuin vaimeasti koskevan rannetta ja myös käytön osalta Watchia on tullut käytettyä oletettua kevyemmin ja lyhyemmissä jaksoissa. Se on koko ajan mukana ranteessa, ei korvaa iPhonea, vaan täydentää sitä ja kertoo hennosti itsessään vaimeasti väristen tarpeen tullen.

Monet muista älykelloista ovat jo suuren kokonsa ja myös tyylinsä osalta ulkona kuvioista naiskäyttäjien näkökulmasta. Pienen täysin epätieteellisen mielipidekyselyn perusteella Watchin design tuntuisi miellyttävän enemmän naisia kuin miehiä. Applen kaksi Watch-kokoa, 38 ja 42 millimetriä, ovat kokoaan lukuun ottamatta identtisiä. Apple Watchin osalta ero tyylissä esimerkiksi miesmäisyyden tai naismaisuuden osalta luodaan rannekkeilla.

Itse olisin halunnut omaan Watchiini tyylisyistä eri rannekkeen, mutta tähän valkoiseen Sport Bandiin piti nyt päätyä nopeamman toimitusajan takia kellon saamiseksi ajoissa arvosteltavaksi.

Rannekkeiden vaihtaminen on suhteellisen helppoa: Applen luoma oma systeemi toimii. Lyhyen harjoittelun jälkeen rannekkeet irtoavat Watchista näppärästi pienellä painalluksella ja toisaalta asetettaessa kiinnittyvät napsakasti. Erilaisten rannekkeiden välillä vaihtaminen käy siis melko vaivattomasti.

Watchin rannekkeista laajempaa kokemusta itselleni on kertynyt vain tästä Sport Bandista. Se on rannekkeena mainio: vaikka kyse on malliston edullisimmasta vaihtoehdosta, ei Sport Band vaikuta mitenkään halvalta vaan ennemminkin laadukkaalta ja aikaa kestävältä.

Fluoroelastomeerikumia oleva ranneke tuntuu ranteessa hyvin miellyttävältä. Apple toimittaa Sport Bandeistaan Watchin mukana kaksi eri kokoversiota erilaisille ranteille. Esimerkiksi itse käytin näistä ensin suurempaa ja vaihdoin sittemmin pienempään, jonka kanssa löysin itselleni paremmin sopivan kireyden rannekkeesta.

Valkoisen värisenä Sport Band -ranneke kerää jonkin verran likaa esimerkiksi likaisista sormista, mutta puhdistaminen on helppoa pesemällä. Myös itse Watch on käytännössä vedenkestävä, vaikka Apple itse asiasta varovaisesti roisketiiviiyttä korostaen viestiikin. Watch on sertifioitu IPX7-mukaisesti, mikä tarkoittaa 30 minuutin vedenkestoa upotettuna korkeintaan 1 metrin syvyyteen. Watchin pitäisi siis kestää esimerkiksi uimista, vaikka Apple ei tätä painotakaan.

Joka tapauksessa Watch ranteessa ei ole ongelma mennä lenkille esimerkiksi sateessa ja liatkin voi pestä kellosta ronskisti pois.

Tämän teräskuorisen Watchin näyttöä suojaa safiiri, mikä on lasia kovempaa ja naarmuille vähemmän herkkää materiaalia. Ainakaan omaan Watchiini ei näyttöön naarmuja vielä ole tullut, mutta toisaalta minkäänlaista varsinaista naarmuttamistestiä en kyllä 700 euron kellolle ole myöskään ehdon tahdoin lähtenyt tekemään.

Kiillotetun ruostumaton teräksen puolestaan voisi olettaa naarmuntuvan ajan myötä merkittävästi – vielä näinkään ei ole käynyt. Watchin voi kuitenkin kiillotuttaa uudelleen, jolloin naarmuista pääsee taas eroon. Ongelma ei ole mitenkään uniikki Apple Watchille, vaan koskee yleisesti kiillotettua terästä materiaalina. Alumiinirunkoisen ja mattapintaisen Watch Sportin pitäisi olla vähemmän herkkä naarmuuntumaan.

Laatutuntumaltaan Apple Watch on huikean hyvä. Tämän jämäkämpi sen olisi enää paha olla, varsinkin teräksisessä Watchissa materiaalit näyttävät ja tuntuvat ensiluokkaisilta ja myös painikkeet, kruunu ja toinen sivupainike, ovat käyttömukavuudeltaan ja -tuntumaltaan mainioita.

Laadukkuuden tunne ulottuu myös Apple Watchin näyttöön. Ensi kertaa Apple käyttää OLED-näyttöä, mikä sopiikin Watchiin erinomaiseti. Apple Watchin käyttöliittymä on mustaa täynnä ja OLED-näytöllä musta todellakin on mustaa, ja myös virrankulutus pysyy näin jotenkuten aisoissa.

Apple Watchin näyttö on kaunis katsella. Värit toistuvat kirkkaasti, tarkkuutta on riittävästi (resoluutio on 312×390 pikseliä) ja katselukulmat ovat kellolle sopivan laajat. Myös ulkona kirkkaassa valossa näytöstä saa kohtuullisesti selvää, vaikkakin tällä saralla parannettavaa on, kuten kaikilla muillakin värinäytöillä. Näppituntumalla arvioiden keskivertoa parempi Apple Watchin OLED-näyttö on auringossakin.

Älykellosta on vaikea tehdä helppoa – Watchkaan ei täydellinen

Apple Watchin käytön kannalta olennaisia asioita ovat kosketusnäyttö sekä sivulta löytyvät pyöritettävä ja painettava digitaalinen kruunu sekä toinen painike, jota Apple kutsuu yksinkertaisesti sivupainikkeeksi.

Kosketusnäytön osalta erikoisuus Watchissa on Force Touch: näyttö erottaa kovemman painalluksen normaalista kosketuksesta. Tällainen kovempi painallus käsittää ainakin toistaiseksi aina koko näytön alan ja sen myötä aukeaa lisävalikko. Esimerkiksi ilmoituslistauksen voi tyhjentää kokonaan kerralla painamalla näyttöä kovemmin ja valitsemalla ainoana vaihtoehtona esiin tulevan “clear all”. Toisena esimerkkinä vaikkapa karttasovelluksessa kovemmalla painalluksella esiin tulevat vaihtoehdot ovat haku ja yhteystiedot (osoitteen valitsemiseksi).

Apple Watchin näytön ollessa sammuneena, tulee kruunua painamalla vakioasetuksin normaalisti esiin kellotaulu. Jos kuitenkin on juuri käyttänyt jotain sovellusta, tulee näytön sammuttua kruunua painamalla edelleen esiin tämä sovellus.

Kun näytöllä on kellotaulu, kruunua painamalla päästään sovellusvalikkoon, kahdella painalluksella puolestaan aukeaa viimeksi käytetty sovellus. Kruunua pitkään pohjassa pitämällä aukeaa puolestaan aina Siri. Kokonaisuutena kruunun painallukset vastaavat pitkälti sitä, mitä tapahtuu kotinäppäintä iPhonessa samalla tavalla painamalla.

Watchin sivupainike on pyhitetty Kaverit-sovellukselle. Maailmalla sivupainikkeesta kahdella painalluksella aktivoituu Apple Pay –maksu, mutta tämähän ei toistaiseksi koske Suomea. Lisäksi sivupainike toimii myös Watchin virtapainikkeena, kun sitä pidetään pohjassa.

Ohjelmistopuolella Apple Watchin päänäkymät ovat:
1) kellotaulu
2) kellotaulun yläreunasta alas pyyhkäistävät ilmoitukset
3) kellotaulun alareunasta ylös pyyhkäistävät vilkaisuruudut
4) sovellusvalikko
5) sovellukset

Vaikka Apple Watchissa on siis vain kosketusnäyttö ja kaksi painiketta, törmäävät useimmat varmasti sen ottaessa pieneen oppimiskäyrään. Tätä ei auta se, että käyttöönoton yhteydessä Apple ei suoraan tarjoa mitään suurempaa käyttöohjausta ja hei – kukapa mitään käyttöohjeita jaksaisi lukea?

Sinällään Apple on tehnyt Watchin käyttöönoton yksinkertaiseksi: kellon yhdistäminen iPhoneen käy helposti osoittamalla iPhonen kameralla Watchia pyydettäessä. En voi sanoin kuvailla, kuinka järjettömän helppoa tämä oli verrattuna lukuisiin aiempiin, välillä epätoivon partaallekin ajautuneisiin, taisteluihin älykkäiden rannelaitteiden Bluetooth-yhteyksien parissa.

Käyttöönoton yhteydessä kysytään myös, haluaako synkronoida heti kelloon ne sovellukset, joille Apple Watch –lisäosa jo iPhonessa olevista sovelluksista löytyy. Tältä osin asiat sujuivat myös näppärästi – tosin pienenä bugina omalla kohdallani sovelluskuvakkeista osa tuli näkyviin iPhonen Apple Watch –sovelluksessa vasta puhelimen uudelleenkäynnistyksen jälkeen. Watchissa on vielä ensimmäinen ohjelmistoversio – ainuttakaan päivitystä Apple ei ole vielä kellolle sen myyntiintulon jälkeen tuonut.

Itse olen erittäin huono kommentoimaan sitä, kuinka intuitiivisesti Watchin eri toiminnot aukeavat ensikertalaiselle, koska tunsin jo entuudestaan verkkoesitysten, muiden arvosteluiden ja eri lähteiden myötä koko Watchin toiminnan lähes kaikkine valikoineen jo ennalta ennen kellon saamista omaan käyttöön, ja sekin tapahtui jo ennen oman kellon saamista Apple Storessa.

Watchin kaikkien toimintojen syvällisemmässä ymmärtämisessä voi kestää pari tuntia, mutta en pidä tätä suurena ongelmana. Sen sijaan käytettävyydessä on muutamia muita heikkouksia, jotka eivät oppimisellakaan parane yhtään.

Apple Watchin ympyränmuotoisista kuvakkeista koostuvan sovellusvalikon käyttö on hankalaa. Kuvakkeet ovat varsin pienikokoisia, joten niihin on vaikeaa osua erityisesti liikkeessä ollessa, jolloin Watchin käytössä muuten olisi paljon järkeä. Lisäksi valikosta valinta käy verkkaisesti, jos haluttu sovellus löytyy keskustan sijasta pilven laidalta, johon täytyy ensin pyyhkäisemällä ja lähentämällä siirtyä.

Toinen ongelmakohta on samaa sukua: sivusuunnassa jonossa olevien vilkaisunäkymien välillä liikkuminen käy työlääksi, jos niitä on yhtään enempää. Kellotaulun alareunasta ylös pyyhkäisemällä esiin tulevat vilkaisunäkymäthän tarjoavat valituista sovelluksista nimensä mukaisesti pikavilkaisun. Kolmansien osapuolten sovellusten osalta toistaiseksi vilkaisu ei voi sisältää varsinaista toiminnallisuutta, vaan toimii painettaessa vain linkkinä itse sovellukseen. Applen omat näkymät sisältävät myös painikkeita, esimerkkinä (musiikki)toiston ohjaus.

Edellä mainituista ongelmista kumpaakin voi toki itse lievittää valitsemalla kelloonsa vähemmän sovelluksia. Tosin jos liian suuri määrä on ongelma jo nyt, mitä se onkaan jatkossa, kun kelloon saadaan lisää oikeasti hyviä sovelluksia? Applen pitäisi kyllä avittaa näiden ongelmien ratkaisua ainakin mahdollistamalla sen omien sovelluksien piilottaminen Watchista sekä vilkaisunäkymien ympäriselaaminen – nyt viimeisestäkin vilkaisunäkymästä joutuu palaamaan ensimmäiseen pyyhkimällä läpi kaikkien kautta.

Itse kaipaisin myös mahdollisuutta päästä kellotaulusta sovellusvalikkoon muuten kuin painamalla kruunua. Kruunun painaminen vaatii aina jonkin verran voimaa. Helpompaa olisi, jos sovellusvalikko aukeaisi pyyhkäisemällä kellotaulua sivulta (jolloin ei nykyisin tapahdu mitään).

Mutta ei niin pahaa etteikö myös paljon hyvää.

Testirupeaman edetessä pidemmälle olen jatkuvasti enemmän sitä mieltä, että pyöritettävä digitaalinen kruunu on ehdottomasti Apple Watchin yksi parhaista toiminnoista. Vastaavaa ei ole nähty aiemmin älykelloissa. Selaaminen kruunua etusormella pyörittämällä on todella mukavaa ja ainakin itselleni siitä on tullut näytön pyyhkäisyn sijaan pääasiallinen tapa selata esimerkiksi ilmoituksia sekä muita listoja Watchilla. Jopa Instagram-feedin selaaminen kruunurullaa pyörittämällä Watchissa tuntuu paljon hienommalta kuin normaalisti iPhonessa. Olen jopa alkanut kaivata vastaavaa rullaa nyt muokattuna versiona myös iPhonen reunalle!

Aluksi Watchia käyttäessäni toistuvasti yritin käyttää sivupainiketta vaistomaisesti takaisin-painikkeena, mutta tämä tapa on parantunut ajan myötä. Monesti helpoin tapa oikeasti palata Watchissa taaksepäin on pyyhkäistä näytön reunalta, kuten iPhonessakin. Tähän kaipaisi kuitenkin Watchissa hieman lisää vikkelyyttä.

Digitaalisen kruunun ohella myös toinen Applen laitteistotasolle ulottuva käyttöliittymäinnovaatio, kosketusnäytön kovempi Force Touch –painallus, tuo ehdottomasti oman plussansa Watchin käyttöön. Sen osalta tarjolla on kovimmasta päästä oleva oppimiskäyrä (lisävalikon löytymisestä Force Touchin takaa ei anneta näytöllä minkäänlaista viitettä, se täytyy vain jo valmiiksi tietää tai kokeilla), mutta ajan myötä sen suomia lisämahdollisuuksia oppii arvostamaan.

Force Touchkin yhdistyy myös pieneen värinään, joka viestii painalluksen perille menosta. Apple kutsuu Watchin värinämoottoria hienosti Taptic Engineksi. Värinävasteet ovat perusasetuksena yllättävän hentoja. Asetuksista löytyy mahdollisuus ottaa käyttöön vahvistetut vasteet, joita itse kokeilun jälkeen päädyin käyttämään. Esimerkiksi Pebbleen verrattuna Apple Watch värisee huomattavasti pehmeämmin.

Toiminnan nopeuden osalta Watchissa suurimmat ongelmat kohdistuvat kolmansien osapuolten sovelluksiin, joista kerrotaan lisää alempana. Peruskäyttöliittymä ja Applen omat sovellukset toimivat suhteellisen vikkelästi ja grafiikat rullaavat sulavasti, mutta niidenkin osalta luonnollisesti tietojen päivittyminen iPhonen kautta verkosta kestää välillä jonkin aikaa. Nopeuden osalta tilanne voi vielä myös parantua tulevien päivitysten myötä merkittävästi.

Hei, sehän toimii myös kellona

Älykellot, mukaan lukien Apple Watch, kohtaavat kaksi erilaista lähtökohtaa: ihmiset, jotka ovat käyttäneet perinteistä rannekelloa tähän asti ja toisaalta ihmiset, joitka eivät rannekelloa nyt käytä – tai ole ikinä käyttäneet.

Näppituntumalla kelloa käyttämättömien määrä on ollut tähän asti jatkuvassa kasvussa, kun nuoret – kellonajan löytymiseen (äly)puhelimesta tottuneet – eivät ikinä ole rannekellon ranteessa pitämiseen tykästyneet. Itsekin kuulun tähän joukkoon: kello on löytänyt tiensä ranteeseeni vasta viime vuosina älykellojen myötä.

Tähänastisen Apple Watchin kokeilurupeaman yksi suurimmista yllätyksistä on ollut se, kuinka suuri osuus pelkästään kellona toimimisella on laitteen merkityksessä ollut sekä kuinka hyvin Apple Watch rannekellona toimii.

Watchin näyttö kun ei ole jatkuvasti päällä, niin voisi kuvitella sen toimivan kellona heikosti. Mutta todellisuudessa tilanne on toinen, koska Watchin näyttö herää eloon niin luotettavasti kättä nostettaessa.

Watchin näytönhän saa herättämään näyttämään kellotaulun kolmella tavalla: kruunua painamalla, näyttöä koskettamalla tai kättään nostamalla. Useimmiten kellonaika tulee tarkistettua vain vilkaisemalla, joten luotettava toiminta näytön heräämisessä liikkeen perusteella on hyvin tärkeää. Ja tässä Apple on onnistunut. Ne kerrat, jolloin näyttö ei olekaan syttynyt toivotulla kädenliikkeellä, ovat olleet harvassa.

Tässä asiassa on aina myös toinen puoli: herääkö näyttö loistamaan liiankin helposti? Watchissakin näin käy ajoittain, mutta ei raivostumiseen saakka. Merkittävimmillään älykelloissa turha näytön vilkkuminen on ongelma syödessä, jolloin käsi liikkuu jatkuvasti ylös ja alas. Samsungin Gear Fitiä aikoinaan testatessani sen näytön jatkuva tarkoituksetta herääminen ärsytti suuresti, mutta Watchin kanssa tätä tapahtuu riittävästi vähemmän, jotta se ei enää ole oikeastaan ongelma.

Erilaisia kellotauluvaihtoehtoja Apple Watch tarjoaa 10 kappaletta. Näistä muut paitsi Solar ja Astronomy ovat myös tavalla tai toisella kustomoitavissa. Käytännössä oman makunsa mukaiseksi kellotauluja voi säätää valitsemalla niihin haluamiaan lisätietoja, joita Apple kutsuu komplikaatioiksi, tai muuttamalla väriä. Yhdestä pohjana olevasta kellotaulutyypistä voi tehdä itselleen talteen myös monta eri versiota.

Kulloinkin käytössä olevan kellotaulun pääsee vaihtamaan kellotaulua kovemmin painamalla (Force Touch). Vaihto erilaiseen käy siis helposti, vain muutamassa sekunnissa.

Itse olen tykästynyt digitaaliseen Modular-kellotauluun, johon saa valita useita eri lisätietoja. Kuten kuva yllä kertoo, olen poiminut kellonajan lisäksi mukaan tiedon päivämäärästä, laajan säätiedon, akun tilan, päivän Helsingin OMXH25-pörssi-indeksin muutoksen sekä auringon nousuajan. Nopealla vilkaisulla kellotaulu tarjoaa siis valtavasti informaatiota.

Olenkin nyt huomattavasti aiempaa paremmin tietoisempi Watchin myötä en vain kellonajasta, mutta myös päivän säästä sekä pörssitunnelmasta.

Eri kellotaulujen lisätietovaihtoehdot vaihtelevat: esimerkiksi analogikellotauluihin lisätietoja voi saada joka kulmaan pikakuvakemaisesti tai alareunaan yhden tietorivin.

Muita kuin Applen tarjoamia 10 kellotaulua ei Watchille saa eikä tämän muuttumisesta ole toistaiseksi annettu mitään osviittaa. Tältä osin Apple eroaa kilpailevista älykelloista, joihin useimpiin on tarjolla myös satojen, ellei tuhansien eri vaihtoehtojen valikoima kolmansilta osapuolilta. Apple saattaa seurata tältä osin perässä myöhemmin, mutta henkeään ei kyllä kannata tämän suhteen pidättää: Watchin tyylin kontrollointi ja rajojen asettaminen täydelle vapaudelle on myös Applen intressissä. Muilla älykelloilla ongelma on, että satojen kellotaulujen joukosta oikeasti hyviä löytyy vain kädellinen.

Kellon osalta Apple Watch tarjoaa myös omat erilliset sovelluksensa 1) hälytyksille 2) ajastimelle 3) sekuntikellolle sekä 4) maailmankellolle. Ne tekevät kelvollisesti sen mitä voi olettaakin, eikä niistä paljoa muuta sanottavaa ole.

Riittää jo useimmille aktiivisuuden ja liikunnan seurannassa

Eri liikkumisen seurantatoiminnot ovat Watchin kenties selkein osa-alue. Seuranta jakaantuu kahtia: jatkuvasti taustalla tapahtuvaan aktiivisuuden seurantaan sekä haluttaessa käynnistyvään erilliseen harjoitusten seurantaan. Molempien osalta tiedot siirtyvät uuteen Aktiivisuus-sovellukseen iPhonessa.

Yleistä liikkumisen aktiivisuutta (mitattuna kulutettuina kaloreina), reippaampaa liikuntaa (mitattuna minuutteina) ja seisomista (kuinka monena yksittäisenä tuntina) voi seurata päivittäin verrattuna asettamiinsa tavoitteisiin. Tulokset esitetään informatiivisisesti kolmena erivärisenä ympyränä. Jos pitää ilmoitukset päällä, muistuttaa Watch päivän aikana edistymisestä kohti tavoitteita, kehottaa seisomaan jollei niin ole tehnyt tunnin ensimmäisen 50 minuutin aikana ja viikon päätteeksi tarjolla on yhteenveto koko viikon aktiivisuudesta.

Osa näistä ilmoituksista – varsinkin muistutukset seisoa – alkoivat ärsyttämään nopeasti ainakin itseäni. En kyllä viitsi nousta seisomaan bussimatkan aikana, vaikka Watch niin kehottaakin. Onneksi nämä ilmoitukset saa toki helposti myös pois käytöstä.

Harjoitusten seurannan osalta Applen oma sovellus Watchissa tarjoaa vaihtoehtoina seurattavista harjoitteista kävelyn, juoksun, pyöräilyn, crosstrainerin, soutulaitteen ja stepperin.

Itse Watchissa ei ole GPS-paikannusta, joten se tukeutuu normaalisti matkamäärien osalta iPhoneen. Watchin kanssa voi kuitenkin mennä lenkille myös ilman iPhonea, jolloin se pyrkii keräämään myös matkatiedot muiden anturien perusteella.

Watchista löytyy myös sykemittari. Sitä hyödynnetään jatkuvasti taustalla liikkumisen yleisseurantaan ja kalorien kulutuksen määrittelyyn, mutta tietenkin myös erikseen seuratun harjoituksen aikana useammin, 15 sekunnin välein, tapahtuvaan sykkeen mittaukseen. Harjoituksen jälkeen Aktiivisuus-sovellukseen tallentuu tieto keskisykkeestä.

Ilmeisesti Watchin sykemittari on todellisuudessa myös kykenevä happisaturaation mittaamiseen, mutta toistaiseksi näitä tietoja ei esitetä tai hyödynnetä millään tavalla.

Sykkeensä voi halutessaan mitata erikseen myös vilkaisuruudusta. Sykkeen mittaaminen näin “kylmiltään” kestää yllättävän kauan, jopa 20-30 sekuntia.

Apple Watchin sykemittari on yllättävänkin hyvä – siis tarkka. Itselläni ei ole sykemittareista laajaa kokemusta, mutta kokeilin verrata Watchia verenpainemittarin antamiin lukemiin ja heitot olivat suurimmillaankin vain muutaman iskun luokkaa. Myös maailmalla testeissä Watchin sykemittari on todettu varsin hyväksi, ja paremmaksi kuin lukuisat muut sykkeen ranteesta mittaavat laitteet.

Apple on rakentanut osaksi Aktiivisuus-sovellustaan myös valikoiman erilaisia saavutuksia, joita saa kerättyä erilaisia tavoitteita saavuttamalla. Päivätavoitteiden ohella myös näiden tarkoitus on kannustaa suurempaan aktiivisuuteen ja enempään liikkumiseen. Alun perinhän täysin vastaava konsepti on tuttu Foursquare-sovelluksesta, jossa “palkintoja” sai eri paikoissa vierailemisesta. Tuskinpa näistä mitään haittaa liikkumishalulle on, mutta toivoa sopii, että halu liikkumiseen syntyisi jo jotenkin muuten kuin kellon tarjoamien virtuaalipalkintojen myötä.

Apple Watchin aktiivisuustoiminnoissa suurin asia on se, että ne ovat olemassa. Monet peruskuntoilijatkaan eivät ole tähän asti ostaneet esimerkiksi sykemittaria ja saavat nyt sellaisen sivutuotteena osana laajempaa kokonaisuutta. Esimerkiksi itse olen nyt alkanut käyttää Watchissa sykemittaria ensi kertaa vuosikausiin.

Aktiivisuusrannekkeet ovat kärsineet merkittävällä tavalla käytön hiipumisesta pidemmällä aikavälillä. Pelkkä aktiivisuuden seuranta ei ole ollut tarpeeksi rannekkeen kantamiselle ranteessa jatkuvasti. Osaltaan tätäkin ongelmaa Apple Watch voi lievittää, kun aktiivisuuden seuranta on vain yksi monista toiminnoista. Sen saa kaupan päälle.

Jatkossa erillisille aktiivisuus- ja sykemittarilaitteille on helppo ennustaa käyvän, kuten kameroille on käynyt: erillisten laitteiden kysyntä yleisesti laskee, mutta kuten kamerapuolella järjestelmäkamerat tyydyttävät vakavammin asiaan suhtautuvien kysyntää, lienee myös liikunnnan seurannassa tarjolla jatkossakin hardcore-harrastajille erilaisia erikoislaitteita.

Muille riittävät älykellojen kasvavat liikuntaseurannan mahdollisuudet. Ja tällä polulla Apple Watch on mainio ensi askel, joka riittää toiminnoiltaan ja tarkkuudeltaan jo monille.

Älypuhelimen jatkeena yhteydenpidossa

Vaikka Apple Watchissa eri toimintoja ja sovelluksia on lukemattomia, on senkin keskiössä monien muiden älykellojen tavoin ilmoitukset ja käyttö viestintään.

Saapuvista ilmoituksista kertoo Watchissa värinä, mutta näyttö pysyy pimeänä jollei kättään nosta. Ilmoituksen saavuttua ja kättään nostamalla aukeaa ilmoitus tyylikkäästi ja sulavasti vilauttaen ensin, mistä sovelluksesta on kyse.

Hoitamattomat ilmoitukset löytyvät myös ilmoituskeskuksesta, joka avautuu kellotaulun yläreunasta pyyhkäisemällä. Ilmoitusten listasta voi yksittäisen avata koskettamalla. Avautuneen ilmoituksen osalta tarjolla on yksi Watchin outouksista käytettävyyden näkökulmasta: takaisin ilmoituslistaan ilman ilmoituksen poistoa pääsee vain kruunua painamalla, mikä poikkeaa täysin muusta kellon käytöstä.

iPhonen Apple Watch –sovelluksesta voi muokata, mitä ilmoituksia kelloon tulee. Kolmansien osapuolten sovellusten osalta vaihtoehtona on toistaiseksi vain haluaako peilata iPhoneen tulevat ilmoitukset myös kelloon vai ei. Applen omien sovellusten osalta tarjolla on myös laajempia muokkausmahdollisuuksia, jotka voivatkin tulla tarpeeseen. Esimerkiksi värinän voi jättää halutessaan pois tai rajoittaa tulevat ilmoitukset tiettyihin asioihin.

Apple ei ole tehnyt illmoitusten määrän rajoittamisen osalta minkäänlaisia erikoisratkaisuja ainakaan toistaiseksi, ja myös muiden sovelluksista Watchiin tulevat kaikki tai ei mitään. Pidemmällä aikavälillä tämä ei ole järkevää, sillä Watchissa erityisen arvokkaita olisivat juuri sille räätälöidyt ilmoitukset. Puhelimestahan älykello eroaa siinä, että tiedon ilmoituksesta saa värinänä varmasti heti sen saapuessa, joten erityisesti juuri sekunnilleen ajan hetkessä elävät ilmoitukset toimisivat ranteessa hyvin. Näitä voivat olla esimerkiksi live-päivitykset jääkiekkopelin tilanteesta.

Se, mitä saapuville ilmoituksille voi tehdä, riippuu sovelluksesta. Kolmansien osapuolten sovellusten osalta tarjolla on järjestään vain mahdollisuus ilmoituksen kuittaamiseen.

Sähköposteissa puolestaan esimerkiksi vastausmahdollisuutta suoraan Watchista ei ole, toisin kuin teksti/iMessage-viestien osalta. Niihin voi vastata joko valitsemalla jonkin ennakkovastauksen tai puhumalla, jonka voi lähettää sellaisenaan tai tekstiksi muutettuna. Itse kaipaisin myös ainakin sähköposteille vielä helpompaa arkistointimahdollisuutta suoraan ilmoituslistasta pyyhkäisemällä.

Viesteihin kellolla vastaamista avittaa että iOS:n ja näin myös Apple Watchin puheentunnistus toimii nykyisin suomeksikin erittäin hyvin, mikä yllätti asiaan viime aikoina vähemmän tutustuneen arvostelijan todella positiivisesti.

Viestittelyn osalta eniten itse kaipaisin vastaustoimintoja myös Facebook Messenger ja WhatsApp –viesteihin, koska nykypäivänä tavallisia tekstareita tulee lähetettyä enää vain hyvin harvoin.

Viestittelyn ohella Watchilla voi myös puhua puheluja, sekä soittaa että vastata. Tämä toimii hyvin – tosin vastapuolet ovat kertoneet äänenlaadun olevan huonompi kuin iPhonella puhuttaessa. Puheluiden käsittely Watchin ja iPhonen välillä on myös ilahduttavan helppoa: saapuvaan puheluun voi vaikkapa vastata Watchista ja sitä jatkaa yhdellä painalluksella iPhonesta.

Aivan oma lukunsa ovat Watchin Digital Touch -viestintätoiminnot, jotka toimivat vain toisten Watch-käyttäjien kanssa. Näiden testaaminen osoittautui hieman hankalaksi, koska ne tosiaan toimivat vain muiden Watchien kanssa. Ja niitä Watcheja ei varsinkaan Suomessa vielä monella ole.

Watchista Watchiin voi lähettää värinänapautuksen, näytölle piirretyn kuvan tai sydämen sykkeensä. Näiden Watchin erikoisviestinnän toimintojen merkitys jää kuitenkin toistaiseksi marginaaliseksi, jollei saa lähipiiristään houkuteltua muitakin heti Watch-käyttäjiksi.

iPhonen kanssa Watch pelaa odotetun hyvin yhteen: esimerkiksi sähköpostin ollessa auki Watchissa, ilmestyy iPhonen lukitusnäkymän alakulmaan kuvake, jolla viestin saa suoraan avattua iPhonessa.

Mukana pikkukivaa laidasta laitaan

Edellä käsiteltyjen merkittävien kokonaisuuksien ohella Apple on tuonut Watchiin myös joukon käteviä muita pikkuohjelmia.

Watchilla voi ottaa etänä kuvia iPhonen kameralla, ohjata iTunes-toistoa tietokoneella tai Apple TV:tä Remotella tai vaihtaa sivuja iPhonen Keynote-esitysohjelmasta.

Watchilla voi myös katsella kuvia. Kuvat-sovellukseen tulevat iPhonesta valitun kansion kuvat, esimerkiksi suosikit. Kuvia Watchiin mahtuu enintään 100 megatavua. Jokainen päättäköön itse, kuinka järkevää kuvien tihrustaminen Watchin pieneltä näytöltä iPhoneen verrattuna on.

Applen oma Musiikki-sovellus on jäämässä monilta nykypäivänä vähemmälle ja vähemmälle käytölle kuuntelun siirryttyä Spotifyyn ja muihin palveluihin. Apple Watchin Musiikki-sovellus mahdollistaa kirjaston selailun artistien, albumeiden, kappaleiden ja soittolistojen kautta.

Musiikkia voi myös tallentaa itse Watchiin valitsemalla Apple Watch –sovelluksen kautta kelloon synkronoitavan soittolistan. Enintään musiikkia voi tallentaa kellon muistiin kaksi gigatavua. Kun musa on kellossa, voi sitä kuunnella Bluetooth-kuulokkeiden kautta lenkillä ja jättää iPhonen pois taskusta.

Watchin Kalenteri-sovellus on pelkistetty. Se näyttää vain tapahtumat tulevalta viikolta tai toisena näkymänä kuvan kalenterikuukaudesta. Kalenterin osalta luonnollisesti tärkeämpiä ovatkin ilmoitukset, jotka kalenteritapahtumasta kelloon tulevat. Ranteessa muistutukset tulevat puhelinta paremmin huomatuiksi.

Jo aiemminkin kellotaulujen yhteydessä esille tulleet sää- ja pörssitiedot löytyvät myös omina sovelluksinaan, jotka eivät tarjoa mitään mullistavaa mutta ajavat asiansa. Näillä saroilla myös kolmansien osapuolten sovelluksia on tullut jo laajasti tarjolle.

Yksi cooleimmista Apple Watchin pikkujutuista on Passbook. Useimmille todennäköisesti aktiivisimmin lentolippujen ja Eventbrite-tikettien yhteydestä iPhonesta tuttu helppous laajenee nyt suoraan myös ranteeseen. Onhan se siistiä, kun lentokentällä ei enää tarvitse paperilippuja tai edes puhelintakaan – vain kellon vilautus riittää!

Kolmansien osapuolten hitaissa sovelluksissa petrattavaa

Muiden tekemät sovellukset tulevat todennäköisesti jatkossa olemaan tärkeä osa Watchin mahdollista menestystä, mutta vielä toistaiseksi ne jäävät sivuosaan. Vaikka Watchille on tarjolla jo nyt tuhansittain sovelluksia, on aidosti hyvien, hyödyllisten tai hauskojen valikoima erittäin kapea. Tämän korjaa vain aika.

Ja eihän Watchille edes oikeita kunnon sovelluksia voi vielä edes tehdä. Nykyiset sovellukset ovat käytännössä iPhone-sovelluksien jatkeita, eikä Watch-sovellusta pyöritetä kellossa, vaan kaikki laskenta tapahtuu iPhonessa, jonka kanssa Watch kommunikoi jatkuvasti sovellusta käytettäessä.

Tämä tekee kolmansien osapuolten sovelluksista Watchissa hitaita. Latenssi tiedonsiirrossa puhelimen ja kellon välillä on yksinkertaisesti liian merkittävä, jotta käyttökokemus olisi moitteeton. Tosin itse muita arvioita luettuani odotin sovellusten olevan jopa vielä hitaampia kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Mutta nopeaksi niitä ei voi kehua ja tilanteen on kyllä parannuttava tulevaisuudessa.

Osaltaan tilanne on ollut vaikea myös kehittäjille: heilläkään ei ollut Watchia käytössään näihin päiviin asti. Sovelluksia onkin suunniteltu kuin silmät sidottuna, sokkona, vain virtuaaliemulaattoriin tukeutuen. Nyt kun sovelluksista on saatu todellista kokemusta oikeassa kellossa, monet ovat palanneet piirustuspöydälle ja jo laittaneet tai ovat laittamassa sovelluksensa totaalisesti uusiksi (kuten Marco Arment Overcastin).

Yleisesti ottaen Watchissa parhaiten toimivat mahdollisimman yksinkertaiset ja kevyet sovellukset. Tulen käsittelemään parhaita ja suomalaisia sovelluksia laajemmin erillisessä artikkelissa tulevina päivinä, mutta toistaiseksi käyttämistäni sovelluksista parhaimmistoon lukeutuvat kyytipalvelu Uber, musiikkikappaleet tunnistava Shazam, paikkatietoa tarjoava Foursquare sekä tehtävälistojen Clear.

Uberin yksinkertainen kyydintilausnappi on juuri sitä, mitä Watch-sovelluksen pitäisi olla. Äärimmäisen simppeli ja myös toimiva. Tilauksen ohella myös auton saapumisen tiedot sopivat kuin nakutettu juuri Watchiin. Samoin Foursquarella lähialueen kahvilan tai ravintolan löytäminen käy kätevästi ja Clearilla tehtävien merkitseminen tehdyksi fiksusti.

Mitä sovelluksia Watchiin sitten kaipaisi? Täällä päin suositummat viestipalvelut Facebook Messenger ja WhatsApp eivät vielä löydy Watchista omina sovelluksinaan – toisin kuin Aasiasta ponnistavat jätit WeChat ja LINE. Spotify voisi olla mukava lisäys, jotta kellosta voisi vaihtaa esimerkiksi soitettavaa soittolistaa.

Myöskään esimerkiksi perus-Facebookia ei vielä kelloonsa saa. Sen sijaan Facebookin omistama Instagram jo löytyy. Sovelluksessa voi selata kuvafeediä ja tapahtumatietoja ja myös tykätä kuvista. Some-palveluista myös Twitter on jo Watchissa, ja se on vielä parempi esimerkki sovelluksesta, jossa ei niin paljoa järkeä kellossa ole: twiittejä voi selailla lataamalla niitä viisi kappaletta kerrallaan. Kuka tällaista touhua kellolla jaksaa – miksi ei käyttää iPhonea?

On luonnollista, että “tappajasovellukset” Watchille ja älykelloille ilmestyvät vasta myöhemmin. Myös iPhonen App Store oli vielä vuosikin debyyttinsä jälkeen 2009 hyvin heikko, jos tilannetta vertaa nykypäivään tai 2-3 vuodenkin takaiseen tilanteeseen.

On mielenkiintoista nähdä, miten Watchin sovellukset tulevat kehittymään, kun loppuvuodesta varsinaisen Watch SDK –kehityspaketin pitäisi avautua kehittäjille ja todellisten, kellossa itsenäisemmin toimivien, sovellusten vyöryessä tarjolle.

Toistaiseksi hyvien Watch-sovellusten löytäminen on myös hankalaa. iPhonesta löytyvä Apple Watch –sovellus sisältää esittelyssä-osion ja haun, mutta jo nyt kaipaisi jonkinlaista TOP-listaa ladatuimmista Watch-sovelluksista helmien löytämiseksi. Tämäkin lisäys varmasti lienee tulossa – kaikki aikanaan.

Apple Watchissa ja älykelloissa yleisemmin on paljon potentiaalia uudenlaisille sovelluksille, mutta maailma ei ole vielä tältä osin valmiina. Kehittäjät ovat kuitenkin jo aloittaneet työnsä ja Watchin sovellusvalikoima lyö oikeastaan jo nyt laudalta kilpailijat.

Akkukesto yllätti

Akkukesto oli ennakkoon yksi mielenkiintoisista seikoista Apple Watchissa ja varmasti myös osa-alue, joka ennakkokyselyssä olisi kiinnostanut eniten myös tässä arvostelussa.

Valitettavasti todellisuudessa tilanne on kuitenkin todella tylsä ennakko-odotuksiin nähden: Apple Watchin akkukesto on dramaattisesti parempi kuin mitä itse odotin ja oikeastaan unohdin koko asian jo toisena päivänä.

Käytännössä joka yö Watchin kuitenkin joutuu lataamaan, mutta tämä oli oletuskin. Enkä näe sitä minkäänlaisena ongelmana osana rutiinimaista käytäntöä: lataan myös puhelimeni joka yö, enkä muutenkaan nukkuisi kello ranteessa, joten Watchin lataaminen menee siinä samalla missä puhelimenkin. Tämän edellytys on, että Watch on erittäin helppo ladata: laturi käyttää induktiota, joten pienten liitinten (tai mikä vielä pahempaa – myös näitä liittimiä suojaavien kansien) kanssa ei joudu tappelemaan.

Itselleni on tulossa vastaavan iPhone-telineen rinnalle Watchille myös oma telineensä, johon latausjohdon saa kiinnitettyä, ja lataamisen vaiva helpottuu entisestään.

Itse olen huomannut oman Pebbleni kanssa, että se jää usein lataamatta pitkäksi aikaa, kun sen lataamisesta ei ikinä muodostu samalla tapaa pakottavaa rutiinia, kun lataustarve vaihtelee 3-5 päivään.

Apple Watchin osalta aiemmin olin huolissani, että latauksen jäädessä välistä sammuisi se heti seuraavana aamuna. Odotuksia parempi akkukesto lievitti näitä huolia: olen parhaimmillaan pärjännyt Watchilla lähes kaksi täyttä päivää yhdellä latauksella. Tilannetta voisi vielä avittaa sammuttamattamalla kellon tai laittamalla päälle Power Reserve –virransäästötilan siksi ajaksi, kun nukkuu.

Tämä Power Reserve menee automaattisesti päälle, kun virtaa on jäljellä alle 10 prosenttia. Käytännössä kyse on Watchin lähes täydestä sammumisesta, sillä ainoaksi toiminnoksi jää kellonajan yksinkertainen esittäminen, joka sekin tapahtuu hitaasti ja vain nappia painamalla – ei enää vain rannetta nostamalla.

Watchin akkukeston osalta ainoat todelliset ongelmat näkisin rajoittuvan pidempään liikuntaharjoituksen seurantaan. Jos tekee Watchin kanssa yli parituntisen harjoituksen ja käyttää kelloa myös muun päivän läpi aktiivisesti aamusta kohti iltaa, voi virta alkaa ehtyä jo ennen nukkumaanmenoa.

Watchilla on vaikutuksensa myös iPhonen akunkestoon: akku kuluu luonnollisesti jonkin verran enemmän iPhonessa Watch-yhteyden ja –laskennan myötä. Mutta toisaalta Watchia käytettäessä iPhonea tulee käytettyä vähemmän – kaikkea ei tarvitse enää tarkastaa puhelimesta. Kahden päinvastaisesti vaikuttavan seikan kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida, mutta se tuntuu olevan ainakin toistaiseksi jonkin verran negatiivinen – iPhonen akku ehtyy aiempaa nopeammin.

Watch on huonompi Suomessa ja suomeksi

Valitettavasti meille täällä Suomessa asuville ja suomea puhuville Apple Watch on dramaattisesti heikompi kokonaisuus kuin jenkkitovereillemme.

Tähän on kolme syytä:

1) Meillä ei ole Apple Payta. Maksaminen kellolla (!) on alusta alkaen yksi selkeimmistä “tappajasovelluksista” Watchille, ja valitettavasti se ei täällä ole vielä mahdollista ja aikataulua ei ole tiedossa. Asia riippuu ennen kaikkea Applen ja pankkien välisistä neuvotteluista, muutamilla muilla lisämuuttujilla. Kädet ristiin, että Apple Pay rantautuisi tännekin viimeistään ensi vuonna.

2) Siri ei ymmärrä suomea. Meidänkin täytyy puhua Sirille englantia (tai jotain muuta harvinaisempaa Siri-kieltä), vaikka emme sitä niin sujuvasti osaisikaan. Watchissa Siri tuntuu tosin jostain tuntemattomasta syystä tosin toimivan huomattavasti iPhonea luotettavammin ja helpommin, mutta siltikin komentojen antaminen englanniksi tuntuu vähän oudolta. Ja eikä kaikki ole vain kielestä kiinni, vaan osa Sirin tiedoista ei myöskään muuten koske Suomea.

3) Fyysisen maailman sovellukset tehdään ensimmäisenä muualle, suuremmille markkinoille. Suomi ei missään nimessä kulje lähelläkään kärkeä, mitä tulee erilaisiin tosimaailmaan kytkeytyviin sovelluksiin, jotka lähtökohtaisesti olisivat Watchin ominta aluetta. Onneksi edes esimerkiksi Uber toimii jo täälläkin – älköön luoja paratkoot fiksut virkamiehemme menkö sitä estämään! Seuraavaksi pitäisi Watchiin saada Suomestakin mukaan lippujen tarjoajia, pakettien toimittajia, pankkeja, hotelleja, kauppoja ja niin edelleen.

Oma suosikkini: kävelynavigointi

Kun Apple Paysta ei täällä pääse nauttimaan, on ehdottomaksi omaksi suosikikseni Apple Watchissa noussut kävelynavigointi, jota itse olen käyttänyt myös pyöräillessä. Pelkästään tämä Watchin toiminto olisi säästänyt itselleni viime vuonna 150-200 euroa: navigoin viime kesänä iPhonen kädessä pyöräillessä sillä seurauksella, että iPhone iskeytyi pudotessa asvalttiin ja jälleenmyyntiarvo laski kolhujen myötä. Näin ei olisi käynyt kellonavigoinnilla.

Watch pelaa hyvin yhteen iPhonen Applen Kartat-sovelluksen kanssa: kohteen voi valita ja navigoinnin aloittaa iPhonessa, jolloin ohjeet ilmestyvät samantien myös Watchiin. Halutessaan kohteen voi toki valitakin myös suoraan Watchista, mutta kartan kanssa työskentely pienellä näytöllä on hankalaa.

Sen sijaan navigointiohjeet toimivat ranteessa mainiosti. Näytöllä kerrotaan selkeästi koko ajan seuraavan käännöksen tiedot.

Mutta ei siinä kaikki. Todella loistavaksi ja hauskaksi navigoinnin tekevät värinänä tulevat kääntymisohjeet: jatkuva 12 värinän sarja kertoo käännöksestä oikealle ja 3 kertaa 2 värinän sarja vasemmalle. Tämä toimii hyvin ja on käytännössä todella siistiä.

Navigointi on paras juttu Apple Watchissa, omasta mielestäni.

Yhteenveto: ostaako Apple Watch vai ei?

Ei niin intohimoisesti uuteen tekniikkaan suhtautuvalle suomalaiselle ja Suomessa asustelevalle peruskäyttäjälle Apple Watchin ensimmäisen sukupolven ohittaminen kuulostaa ajatuksena ihan järkevältä.

Monet asiat tulevat nimittäin varmasti olemaan niin paljon paremmin jo pienen ajan kuluttua. Kyse on hieman siitä, että Apple Watch ei ole vielä täysin valmis itsessään, mutta enemmän siitä, että maailmamme ei ole vielä valmis Apple Watchille. Erityisesti tämä pätee Suomessa, varsinkin kun Watchiahan ei vielä täällä virallisesti saa edes ostettua. Ja se on täällä huomattavasti huonompi kuin Yhdysvalloissa Apple Payn puutteen ja muiden palveluheikkouksien vuoksi.

Apple Watch ei toistaiseksi ole “pakko-ostos”, vaan ihan kiva. Mutta sen sisältämä potentiaali on valtava ja osa siitä realisoituu jo kellon nyt ostavillekin. Nykyisin on helppo unohtaa, että myös ensimmäinen iPhonea oli monella tavalla surkea, vaikkakin samanaikaisesti myös monin tavoin vallankumouksellinen.

Ja jos Apple Watchia verrataan kokonaisuutena muihin tarjolla oleviin älykelloihin, on se omassa liigassaan. Kyseessä on selvästi historian toistaiseksi paras älykello. Laatutuntuma on loistava, rannekkeet sopivat moneen tyyliin, näyttö on hyvä, Applen tarjoamat toiminnot erittäin monipuoliset ja muitakin sovelluksia jo tarjolla.

Apple Watch tosin toimii vain yhdessä iPhonen kanssa, mikä rajaa ostajakuntaa selvästi – jollei sitten Watchin saadakseen ole valmis vaihtamaan puhelintaankin.

Kuten tämän arvostelun alustuksessakin todettiin, on Watchin arvosteleminen vaikeaa koska älykellon käyttötavat, tarpeet ja halutut asiat ovat vielä ja tulevat olemaan eri ihmisille niin yksilölliset – ja sen seurauksena myös mielipide tarpeellisuudesta. Tämän vuoksi on lähtökohtaisesti mahdotonta tässä yhteydessä ehdä yksioikoista päätöstä siitä, kannattaako älykelloa hankkia. Jos älykellon kokee tarpeelliseksi, on Watch omassa sarjassaan parasta mitä tarjolla on.

Eri versioista helpoin on toistaiseksi suositella nyt edullisinta Watch Sportia: hintaero teräksiseen Watchiin on merkittävä, mutta ero tuotteessa melko pieni. Jos tykkää nyt Sportista, voi tulevaisuudessa varmemmin mielin panostaa suuremman summan esimerkiksi teräksiseen toisen sukupolven Watchiin.

Itse henkilökohtaisesti pidän Watchissa eniten 1) itse kellosta pörssi- ja säätietojen kera 2) mukana kaupan päälle tulevista liikuntatoiminnoista sekä 3) kävelynavigoinnista. Jo pitkään Pebbleä suhteellisen aktiivisesti käyttäneenä ajan myötä myös ranteeseen saapuviin ilmoituksiin on tullut jo totuttua. Ne ovat älykkäiden rannelaitteiden peruskauraa. Kokonaisuutena syitä hankkia älykello alkaa kertyä jo runsaammin.

Pidemmällä aikavälillä aiemmin analysoitu positiivinen tulevaisuuden kuva Watchille on ennallaan: sen itsensä sisältämät toiminnot ja Applen vetovoima houkuttelevat varhaiset omaksujat mukaan, mikä puolestaan saa sovelluskehittäjät innostumaan tuomaan tarjolle uudenlaisia, aidosti ranteeseen parhaiten istuvia makeita sovelluksia. Ja ne tekevät älykellosta korvaamattoman kapineen – kuten tekivät iPhonesta ja muista älypuhelimistakin. Watch tänään on jo esimakua tulevasta. Merkittävä hetki tulee olemaan varsinaisten oikeiden Watch-sovellusten tulo myöhemmin tänä vuonna Watch SDK:n myötä. Kolmansien osapuolten lisäsovellusten hitaus on tänään tässä ja nyt Watchin suurin heikkous.

Kokonaisuutena Apple Watch vaikuttaa sen verran hyvältä, että edellä mainittu tulevaisuus voi toteutua. Ja Applella olla käsissään hittituote.

—

P.S. Tämä on ollut pitkä artikkeli, mutta silti siinä ei käsitelty lähimainkaan kaikkea Apple Watchista. Kuten jo alussakin todettiin, Watch on henkilökohtainen laite, jolle eri ihmiset löytävät erilaista käyttöä omista tarpeistaan lähtien. Joten, jos sinulle jäi jotain kysyttävää, kysy alla kommenteissa, niin yritän vastata!

P.S.2. Tulossa lähipäivinä ovat jo lisäosat tähän arvosteluun:

• Parhaat sovellukset Watchille
• Suomalaissovellukset Watchille
• Vertailu vs. Android Wear

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla