Mitä seuraavaksi Nokia?

Nokian Devices & Services -yksikön laiteliiketoiminnan myynnin jälkeen nykyiseen Helsingin ja New Yorkin pörsseissä noteerattavaan Nokia Oyj -yhtiöön jää jäljelle yhä joukko liiketoimintoja.

Itse asiassa, jos asiaa mitataan työntekijöiden määrällä, enemmistö toiminnasta jää jäljelle. Kaupassa Microsoftille on menossa 32 000 työntekijää ja Nokian tämän jälkeen jäämässä vielä 56 000 työntekijää. Liikevaihdolla mitattuna Nokia myy toiminnastaan nykyisellään noin puolet eli 14,9 miljardin euron siivun Microsoftille.

Jäljelle jäävä Nokia koostuu seuraavista toiminnoista:

• Nokia Solutions and Networks -verkkoyhtiö, jonka toisen puolikkaan Nokia vastikään tänä kesänä osti Siemensiltä 1,7 miljardilla eurolla
• HERE-liiketoiminta eli kartat ja niihin liittyvät palvelut
• Advanced Technologies -liiketoiminta, joka kattaa Nokian laajan patenttisalkun lisensoinnin sekä Nokiassa jatkuvan tutkimus- ja teknologiakehityksen

Nokian mukaan nämä toiminnot olisivat tehneet vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla 6,3 miljardin euron ja koko vuoden 2012 aikana 15,3 miljardin euron liikevaihdon. Vuoden 2013 ensimmäiseltä kuukaudelta ei-IFRS-liikevoittoprosentti, joka ei sisällä kertaeriä, olisi ollut 12,1 prosenttia ja raportoitu liikevoitto 0,8 prosenttia liikevaihdosta.

Tällä hetkellä kaikki kolme liiketoimintoa ovat terveitä, tuottavat plussamerkkistä tulosta sekä tuovat rahaa kassaan positiivisena kassavirtana toisin kuin myyty puhelinliiketoiminta, joka poltti kassasta rahaa.

Uudelta Nokialta puuttuu kuitenkin selkeä strategia ja tarina. Yhtiön toiminnoilla ei ole juuri minkäänlaista synergiaa, vaan kyseessä on joukko erilaisia liiketoimintoja niputettuna yhden juridisen yhtiön alle.

Nyt myytävä puhelinliiketoiminta on aiemmin sitonut muutkin toiminnot yhteen – sillä oli synergiaa kaikkien kolmen jäävän toiminnon kanssa, ainakin jossain mielessä. Tilannettta voi kuvailla myös niin, että aiemmin Nokia oli kuin neljällä jalalla (puhelimet, patentit, verkot, kartat) seisova tuoli. Nyt yksi jaloista on irroitettu ja viety pois. Kolmijalkaisiakin tuoleja on ja ne pysyvät pystyssä aivan normaalisti, jos jalat ovat oikein asemoitu toisiinsa nähden. Sen sijaan jos tuolin neljä jalkaa ovat sen kulmissa ja yhden leikkaa, tuoli kyllä kaatuu käytettäessä. Nokian tilanne on nyt vastaava – sen jalat eivät ole oikeilla paikoillaan.

Nokia onkin jo ilmoittanut, että ”hallitus tekee strategia-arvioinnin yritysjärjestelyn allekirjoittamisen ja sen päätökseen saamisen välisenä aikana. Strategia-arvioinnissa arvioidaan jokainen Nokian kolmen liiketoiminnan strategia, niiden väliset mahdolliset synergiat sekä Nokialle parhaiten soveltuva yhtiö- ja pääomarakenne yritysjärjestelyn toteutumisen jälkeen. Kun strategia-arviointi on saatu päätökseen, Nokia suunnittelee ylimääräiseksi katsottujen varojen jakamista osakkeenomistajille.”

Nokiallakin tilanne näyttäisi siis mielletyn: puhelinliiketoiminnan myynnin jälkeen toteutuva rakenne ei ole optimaalinen ja muutoksia on tulossa.

Mutta mitä Nokia voisi tehdä?

Irrallisin pala uudessa kokonaisuudessa ovat HERE-kartat. On todella mielenkiintoista, että Nokia halusi säilyttää ne omistuksessaan. Microsoftin ja Nokian välisistä neuvotteluista kuultujen raporttien mukaan HERE-liiketoiminta oli yksi neuvottelujen suurimmista kynnyskysymyksistä: Microsoft olisi halunnut ostaa myös sen, mutta Nokia ei halunnut myydä. Oliko kyse vain hinnasta? Edelleenkin HERE-liiketoiminta vaikuttaa potentiaalisimmalta myyntikandidaatilta, josta irtautumisella Nokia selkeyttäisi merkittävästi tulevaa rakennettaan.

Microsoft oli kuitenkin luonnollisin ostaja HERElle. Vaihtoehdoksi voisi nousta lähinnä Apple, jos se haluaisi vahvistaa omia karttojaan. HERE lisensoi kuitenkin karttojaan monille toimijoille, ja osana Microsoft-diiliä myös sille erityisehdoin, ja on vaikea kuvitella Applen lähtevän ostamaan tällaista liiketoimintaa. Sopivia ostajia HERElle voisivat olla myös navigaatioalan muut yritykset, mutta niiden rahkeet eivät taida riittää.

Yksi vaihtoehto tietenkin voisi olla, että jäljelle jäävä Nokia halkaistaisiin vielä kahtia. Verkot ja patentit jäisivät Nokiaan ja HEREstä tulisi oma itsenäinen pörssiyhtiönsä. HERE on kuitenkin toimintona vain miljardin euron liikevaihtoluokassa vuositasolla eikä sen tulos myöskään ole ainakaan nyt ollut mitenkään erityinen. Erilliseksi pörssiyhtiöksi irrottaminenkaan ei vaikuta siis kovin luonnolliselta tai järkevältä.

Kenties ratkaisu onkin vain pyrkiä löytämään enemmän synergiaa HEREn ja verkkojen välille. Ehkä tätä kautta voisi syntyä uusia innovaatioitakin. Verkot tulevat joka tapauksessa olemaan uuden Nokian hallitseva osa. Liikevaihdon ja työntekijöiden määrän osalta tuleva Nokia on ennen kaikkea verkkoyhtiö.

Verkoissa Nokian kanssa kilpailevat ennen kaikkea Ericsson sekä kiinalaiset Huawei ja ZTE. Lisäksi mukana ovat vielä Alcatel-Lucent sekä nousussa oleva tuoreempi peluri Samsung. Nokian NSN on kiihdyttänyt uuden stategiansa sekä rankan saneerauksen jäljiltä hyvään vauhtiin ja asialliseen tuloskuntoon. Kilpailu verkkomarkkinoilla on kuitenkin kovaa. Nokialla tulee puhelinliiketoiminnan myynnin jälkeen olemaan kassassa rahaa, jotta se voisi harkita Alcatel-Lucentin ostoakin. Riski vaikuttaa kuitenkin liian suurelta: kauppasumma kasvaisi reilusti yli viiteen miljardiin euroon, mikä vaikuttaa liian suurelta Nokialle tulevalla suuremmallakin kassalla. Ja kuten edellä todettiinkin, Nokia aikoo jakaa rahaa myös osakkeenomistajilleenkin.

Nokiaan jäävistä liiketoiminnoista niin sanotusti paras bisnes lienee patenttien lisensointi. Kyseessä on käytännössä oikeus painaa rahaa niin kauan kuin patentit voimassa ovat. Nokialla on laaja 10 000 patenttiperheen salkku, ja hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaan mukaan suurin osa patenteista tulee olemaan voimassa vielä 10 vuodenkin kuluttua.

Tähän asti Nokia on kertonut patenttiensa tuovan sille 500 miljoonan euron tulovirran vuosittain. Tulevina vuosina tämä ei ole ainakaan pienenemässä: uudelle Nokialle avautuu huikea mahdollisuus pyrkiä saamaan patenteistaan parempia tuottoja irti, kun sen ei enää tarvitse kiinnittää huomiota vastapuolen patentteihin ja ristiinlisensointiin. Nokia tullee käymään kasvavalla vimmalla erinäisten vielä Nokian kanssa ilman patenttisopimusta olevien Android-laitevalmistajien kimppuun.

Patenttien jättäminen Microsoft-kaupan ulkopuolelle onkin varmasti laskettu Microsoft-kaupan yhteydessä tarkoin: ne ovat selvästi arvokkaampia jäävälle Nokialle kuin ne olisivat olleet Microsoftille, minkä vuoksi Microsoft ei olisi voinut tarjota niistä riittävää hintaa. Microsoft maksaa Nokialle kerralla osana 5,44 miljardin kauppaa 1,65 miljardia euroa koko patenttisalkun 10 vuoden lisenssistä. Mikäli Microsoft olisi ostanut patentit kokonaan itselleen, olisi hintalappuun pitänyt kirjoittaa vielä tähän nähdenkin useampi miljardi euroa lisää. Kenties tämän vuoksi Nokia-Microsoft-kauppaa on julkisuudessa haukuttu ”alihintaiseksi” – ei olla ymmärretty, kuinka arvokas kokonaisuus patenteissa Nokialle jää puhelintoiminnasta jää ja kuinka arvottomaksi useita satoja miljoonia euroja neljänneksessä polttanut tappiollinen puhelinliiketoiminta oli oikein muuttunut.

Nokian strateginen tarkastelu voi tulla vaikea: verkoissa voisi edetä, mutta suuri yrityskauppa vaikuttaa liian suurelta riskiltä, kartat eivät istu nykykokonaisuuteen, mutta ostajan keksiminen on vaikeaa ja patentit, no niitä lisensoidaan ja lakimiehet tekevät työtään, mutta se siitä. Nokian on vaikea löytää yhtiölle yhtä päämäärää, yhtä tavoitetta.

Nokialle jäävien toimintojen ohella tietenkin mahdollista on, että Nokia lähtisi mukaan johonkin uuteen bisnekseen. Käytännössä  tämän pohja tulisi luoda yrityostoin. Tämän osalta kaikki kortit ovat auki. Olemme jo aiemmin spekuloineet Nokian mahdollisella paluulla puhelinliiketoimintaan, mutta se on vain pelkkää spekulaatiota eikä missään nimessä vaikuta todennäköiseltä.

Nykyisen laiteliiketoiminnan kohtalo aktualisoitui jo vuoden 2012 kesällä, kun Microsoft kertoi omista Surface-tableteisaan. Nokian hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan mukaan Nokialla on tuosta lähtien mietitty tulevia vaihtoehtoja.

Keskustelut saivat lisävauhtia helmikuusta 2013, kun Microsoftin toimitusjohtaja Steve Ballmer ilmoitti halunsa ostaa Nokian laiteliiketoiminta. Yhtiöt kävivät läpi kumppanuuden kehittämisvaihtoehdot ja lopulta myynti vaikutti parhaalta vaihtoehdolta. Sitä se varmasti molemmille yhtiöille olikin. Microsoft ei olisi saanut vanhalla mallilla luotua Windows Phonesta itselleen järkevää bisnestä ja Nokiaa jatkuvat tappiot olivat lyömässä kanveesiin raa’assa älypuhelinmarkkinoiden kilpailussa. Ongelmia oli myös kahden yhtiön toiminnassa niin tuotekehityksen kuin markkinoinninkin osalta: kun raja-aidat jatkossa kaatuvat, tulee Microsoftin puhelinkehitys toimimaan jatkossa varmasti jouheammin.

Nokia oli liian vahva Windows Phone -valmistajien keskuudessa. Se myi kymmenestä Windows Phonesta pian jo yhdeksän. Käytännössä siitä oli tullut ainoa laitevalmistaja, jolla oli merkitystä. Tämän jälkeen toimintojen pitämisessä erillään kahdessa yhtiössä ei ollut enää mitään järkeä. Puhelinliiketoiminnan myynti oli looginen, ja ainoa oikea päätös molemmille osapuolille.

Jäljelle Nokiaan jää vielä paljon. Mutta mitä Nokia sillä tekee? Nokia on luvannut valmistella uuden strategiansa Microsoft-kaupan toteutumiseen mennessä, eli vuoden 2014 alkukuukausina pitäisi olla valmista. Verkot, HERE, patentit. Nokialla on pakko olla jo nyt jonkinlainen suuren kuvan käsitys tulevasta. Tarkemmin eri toimintojen kohtalo selvitetään puolen vuoden sisällä.

Mitä Risto Siilasmaa suunnittelee? Miksi ihmeessä Siilasmaa asetti itsensä Nokian väliaikaiseksi pääjohtajaksi? Samallahan Timo Ihamuotilasta tuli Elopin seuraaja, väliaikainen yhtiön virallinen toimitusjohtaja. Miksei se riittänyt? Miksei HEREä myyty Microsoftille? Halusiko Nokia erityisesti säilyttää itsellään oman brändinsä vai eikö Microsoft halunnut ostaa sitä? Toistaiseksi Nokian tulevaisuudesta puolenkin vuoden säteellä on ilmassa on vain kysymyksiä. Vastauksia odotetaan.

Mainos: Noin 1 600 000 tuotteen hintavertailu ja hintaseuranta - katso Hinta.fistä mistä saat halvimmalla