Image Image Image Image Image Image Image Image Image Image

Nokian perustama Vertu esitteli uuden Android-luksuspuhelimen – yllättää huipputekniikallaan

(Mainos: Wolt-sovelluksella voit tilata ruokaa jo yli 400 ravintolasta. Lataa se tästä ja saat 5 ilmaista kotiinkuljetusta uutena käyttäjänä.)

Vertu Constellationin värivalikoimaa.

Vertu Constellationin värivalikoimaa.

Nokian aikanaan perustama ja syvimpien vaikeuksiensa keskellä myymä, ja sittemmin jo seuraaville uusille omistajille myyty, englantilainen luksuspuhelinvalmistaja Vertu on esitellyt uuden version Constellation-puhelinsarjastaan.

Vertu Constellation.

Vertu Constellation.

Uusi Constellation on päällystetty pehmeällä italialaisperäisellä nahalla ja saatavilla useissa eri väreissä. Viimeistelyn ja laatuvaikutelman luvataan olevan tuttua korkeaa Vertu-tasoa. Tyypilliseen Vertu-tapaan näyttö ei myöskään ole suojattu lasilla, vaan 140 karaatin safiirikristallilla, nyt jo 6. sukupolven versiona. Nahan ja safiirin ohella materiaavalikoiman täydentää laadukas metallirunko.

Teknisesti uusi Vertu Constellation sisältää 5,5 tuuman AMOLED-näytön 2560×1440 pikselillä (538 pikseliä tuumaa kohti), sormenjälkitunnistimen, 12 megapikselin takakameran suurella 1,55 mikronin pikselikoolla ja 4K-videokuvauksella, Dolby Digital Plus -tilaäänituen stereokaiuttimilla, Qualcomm Snapdragon 820 -järjestelmäpiirin, 4 gigatavua RAM-muistia, 128 gigatavua tallennusmuistia, USB-C-liitännän, 3 220 milliampeeritunnin akun, langattoman latauksen tuen sekä NFC:n. Yhteyksiä suojaa turvatekniikka Silent Circleltä.

Ominaisuuksiltaan uusi Vertu Constellation on näin ollen harvinaisen hyvin ajan tasalla viimeisimpien ”tavallisten” huippupuhelinten kanssa.

Käyttöjärjestelmäversiona toki on Android 6.0.1 Marshmallow, eikä uudempaa Nougatia.

Uusi Vertu on teknisesti yllättävän ajan tasalla.

Uusi Vertu on teknisesti yllättävän ajan tasalla.

Vertu korostaa uuden puhelimen olevan suunniteltu maailmanmatkaajalle kahdella SIM-korttipaikalla ensi kertaa Vertussa sekä tuella 34 mobiiliverkkotaajuudelle. Kokonaisuutta laajentaa vielä pääsy iPassin Wi-Fi-verkkojen valikoimaan, jota kuvaillaan maailman laajimmaksi.

Constellation-puhelimella pääsee myös vuorokauden ympäri toimivan, laitteen sivusta löytyvällä Ruby-näppäimellä avattavan puhelinpalvelun Vertu CONCIERGEn sekä Vertu LIFE -kokemuspalvelun piiriin.

Uusi Vertu Constellation tulee saataville valituissa liikkeissä helmikuun puolivälistä. Lisää tietoa löytyy Vertun omilta sivuilla, joilla voi myös jo ilmoittaa kiinnostuksensa oletettavasti tuhansia euroja maksavasta uutuuspuhelimesta.

Uudessa Vertussa on 12 megapikselin kamera.

Uudessa Vertussa on 12 megapikselin kamera.

(Mainos: Moilta 100 megabitin 4G-liittymä vain 6 € / kk tai rajattomalla datasiirrolla 18 € / kk! Tustustu ja tilaa edullinen Moi-liittymä nyt tästä!)

 

Seuraa Mobiili.fitä

Kommentoi

Kommentit

  1. Ademeion

    Ehkä Vertu-puhelinten kohderyhmä tullut tekniikkatietoisemmaksi, eikä enää kelpuuta luksuskapulaansa samoja komponentteja kuin on kotiapulaisen pari vuotta vanhassa Samsungissa :-).

    ”Tyypilliseen Vertu-tapaan näyttö ei myöskään ole suojattu lasilla, vaan 140 karaatin safiirikristallilla…”

    ”Crystal” on suomeksi (materiaaleista puhuttaessa) ”kide”, ei ”kristalli”. Yllä olevan voisi sanoa esimerkiksi näin:

    – Tyypilliseen Vertu-tapaan näyttö ei myöskään ole suojattu lasilla, vaan 140 karaatin safiirilla

    • Calileon

      Kummasti kuitenkin kun googlaa safiirikide, puhutaan koruista, ja kun googlaa safiirikristalli, puhutaan kellojen laseista. Käytännössä ainoa asia mikä kiteen kohdalla viittaa kännyköihin on maininta että iPhonen sormenjälkilukijassa on käytetty materiaalina safiirikiteitä.

      • Ademeion

        Hyvä Calileon, luepa kommenttini uudestaan. Jos luet ymmärryksellä, huomaat etten ehdottanut käyttämään käännöksessä sanaa ”kide”. Toin vain esille sen seikan, että toimittajan lähdetekstissä näkemä ”crystal” ei käänny ”kristalliksi”, ja kerroin mitä ”crystal” merkitsee suomeksi. Heti perään olen laittanut oman käännösehdotukseni (jossa ei esiinny sanaa ”kide”).

        ”Kummasti kuitenkin kun googlaa safiirikide, puhutaan koruista, ja kun googlaa safiirikristalli, puhutaan kellojen laseista.”

        Valitettavasti Googlessa ei vielä ole laatusuodatinta hakutulosten suhteen, vaan laadun arviointi on hakijan vastuulla. Jos katsot uudestaan niitä ”safiirikristallin” tuottamia hakutuloksia, huomaat että ne ovat pääasiassa erikseen kirjoitettuja (”safiiri kristalli”) kökkökielisiä konekäännöksiä netin halpiskellokauppojen ilmoituksista. Seassa on jokunen Vauva.fi- ym. kommentti, jossa joku näitä ilmoituksia lukenut kyselee, onko muilla kokemuksia tonnin kellosta, jonka saisi nyt satasella – kun toimii nopeasti. Laadukkaat hakutulokset loistavat poissaolollaan.

        Huono laatu leviää kuin tauti netin kautta. Älkäämme olko tartuttajia ja levittäjiä.

        • Calileon

          http://www.sanakirja.org/search.php?id=113325&l2=17

          http://www.suomienglantisanakirja.fi/crystal

          https://ilmainensanakirja.fi/englanti-suomi/crystal

          Itse käsittäisin että kristallista puhuttaessa puhutaan siis lasista joka koostuu kiteistä. Kuulemani mukaan kiteitä kutsutaan joskus virheellisesti kristalleiksi. Kyseessä on käännösvirhe, sillä monissa kielissä sekä kristallia että kiteitä kutsutaan kristalleiksi kuten juurikin englanninkielessä. Termistö on sitten asia erikseen. Siitä en osaa sanoa onko tässätapauksessa kumpi nimitys se oikea mutta itse tosiaan kallistuisin kristallin puoleen.

          • Ademeion

            ”Itse käsittäisin että kristallista puhuttaessa puhutaan siis lasista joka koostuu kiteistä.”

            Lasi nimenomaan ei koostu kiteistä, vaan se on amorfinen materiaali. Jos materiaali on kiteistä (kuten safiiri), se ei ole lasia.

            ”Kuulemani mukaan kiteitä kutsutaan joskus virheellisesti kristalleiksi. Kyseessä on käännösvirhe, sillä monissa kielissä sekä kristallia että kiteitä kutsutaan kristalleiksi kuten juurikin englanninkielessä.”

            Totta.

            ”Siitä en osaa sanoa onko tässätapauksessa kumpi nimitys se oikea mutta itse tosiaan kallistuisin kristallin puoleen.”

            Koska ”kristalli” ei ole suomeksi ”kide”, sen ainoaksi sopivaksi käyttökohteeksi yleiskielessä jää lyijypitoinen lasi, esimerkiksi sanoissa ”kristallilasi”, ”lyijylasi”, ”lyijykristalli” tai samassa merkityksessä pelkkä ”kristalli”. Rihkamakaupassa sanaa käytetään jonkin verran myös jalokivien tapaan viisteellisiksi hiotuista lasinpalasista, mutta tätä käyttöä ei ole syytä kopioida yleiskieleen ja asiatekstiin. Jalokivet, safiiri tai muut, eivät siis nekään ole kristallia, olivat ne sitten suojaamassa matkapuhelimen näyttöä tai jossain muussa tehtävässä.

          • Calileon

            Onko tässä kyseessä siis eri asia kuin mm. Applen Watchissa käyttämä safiirilasi? Apple kun kertoo ettei kyseessä ole varsinaisesti lasi vaan kristalli. Onko siis tuote eri vai käyttääkö Applekin väärää termiä? Voidaanko jokin termi katsoa oikeaksi jos sitä yleisesti kaikki käyttävät?

          • Ademeion

            ”Onko tässä kyseessä siis eri asia kuin mm. Applen Watchissa käyttämä safiirilasi? Apple kun kertoo ettei kyseessä ole varsinaisesti lasi vaan kristalli.”

            ”Safiirilasia” ei ole oikeasti olemassakaan. Kyseessä on joko safiiri tai lasi. Joissain Applen kellomalleissa näyttää kellotaulun suojana tosiaankin olevan safiiria (kuten monessa perinteisessä kellossa).

            ”Onko siis tuote eri vai käyttääkö Applekin väärää termiä?”

            Applen englanninkielisillä sivuilla käytetään fiksusti ilmausta ”sapphire crystal” (kannattaa muistaa, että englannin ”crystal” on suomeksi ”kide”, ei ”kristalli”). Valitettavasti Applen suomenkielisillä sivuilla on mokattu käännöksessä, ja puhutaan ”safiirilasista”. Jos kyseessä todella on yksi safiirikide (isojakin sellaisia voidaan valmistaa synteettisesti ”kasvattamalla”), Suomen Apple olisi voinut käyttää ilmausta ”kellotaulun suojana on aito safiiri” (tai ”safiirikide”). Se olisi ollut paitsi fiksua ja terminologisesti oikein, myös sopivalla tavalla huomiota ja ajatuksia ostajissa herättävää. Jos kyseessä on isommasta safiirikappaleesta leikattu levy, sopiva ilmaus olisi esimerkiksi ”kellotaulu on suojattu aidolla safiirilla”.

            ”Voidaanko jokin termi katsoa oikeaksi jos sitä yleisesti kaikki käyttävät?”

            Jos termiä todella jo kaikki käyttävät, niin silloin sen voi katsoa vakiintuneeksi, mutta usein tilanteet ovat monisyisempiä. Monet sanat ovat historian kuluessa muuttaneet merkitystään niin, että niitä on vain alettu käyttää uudessa merkityksessä, eikä siinä ole mitään ongelmaa, jos vanha merkitys on käynyt tarpeettomaksi. Sen sijaan ongelmia voi syntyä, jos sana on ennestään jollain alueella enemmän tai vähemmän aktiivisessa käytössä, ja uusi merkitys saattaa aiheuttaa väärinymmärrystä ja sekaannuksia. ”Safiirilasi” kuuluu mielestäni enemmän jälkimmäiseen ryhmään. Sekä ”safiirilla” että ”lasilla” on pääosin selkeä, vakiintunut merkitys sekä yleisessä kielenkäytössä että tekniikassa ja tieteessä. Safiiri on rakenteeltaan kiteinen jalokivi ja lasi on rakenteeltaan aivan erilainen amorfinen materiaali. Safiiri ei ole lasia sen enempää kuin timanttikaan.

            Sekavaan käyttöön ohjaa se, että ”lasia” käytetään jonkin verran myös viittaamaan yleisesti läpinäkyviin esineisiin. Esimerkiksi voidaan sanoa, että ”katsoin häntä lasin läpi”, vaikka välissä oikeasti olisi pleksilevy. Samaten voidaan sanoa, että ”join lasillisen maitoa”, vaikka astia olisi tehty muovista. Myös ”kellon lasi” on tällainen ilmaus. Kellotaulun suoja voi olla tehty läpinäkyvästä muovista, mutta silti sitä usein kutsutaan kellon lasiksi, koska ”kellon lasi” on vakiintunut ilmaus, ja siksi helppokäyttöinen. Tällaiset jo vakiintuneet ”väärät” ilmaukset eivät kuitenkaan yleensä ole iso ongelma, ja niiden muuttaminen on hankalaa.

            Toivoisin kuitenkin, että safiirin kohdalla kelloista puhuttaessa toimittaisiin toisin. Asiasta puhumiseen ei vielä ole syntynyt vakiintunutta käytäntöä, joten harhaanjohtavan ”lasin” pois jättäminen on aivan mahdollista. Jos lasi-sanaa haluaa käyttää, voisi sanoa esimerkiksi ”kellon lasi ei oikeasti ole lasia vaan aitoa safiiria”. Näin vältettäisiin synnyttämästä sitä väärää mielikuvaa, että safiiri kuuluu materiaalina samaan luokkaan kuin lasi. Asia jää paljolti tekniikkasivustojen ja tuotteitaan mainostavien yritysten harteille, mutta kyllä aiheesta kirjoittavat ”jokamiehetkin” pystyvät vaikuttamaan – kuten minä nyt pyrin tekemään :-).

            Yleisemmin toivoisin, että ihmiset kiinnostuisivat nykyistä enemmän sanojen osuvasta käytöstä ja hyvästä terminologiasta. Kieli ja sanat ovat viestinnän työkaluja, ja ne kannattaa valita oikein ja pitää niistä hyvää huolta, jotta ne toimisivat tarkoituksessaan hyvin. En tarkoita mitään tiukkapipoisuutta, vaan sen huomaamista ja arvostamista, että moni asia tässä maailmassa sujuu ja toimii hyvin sen ansioista, että tarvittaessa puhujat ymmärtävät tarkasti mitä sanovat, ja kuuntelijat ymmärtävät tarkasti mitä kuulevat.

          • Calileon

            Niin paljon hämää tuo väitteesi että crystal ei ole kristalli vaan kide. Tarkistin asian useammastakin sanakirjasta, niin netistä kuin ihan fyysisestä kirjasta. Kaikista löytyy sama tieto. Crystal on kristalli tai kide. Kuitenkin kun haen sanaa kide, on vaihtoehtoja useampia ja materiaalista puhuttaessa oikea sana on grain.

          • Ademeion

            ”Tarkistin asian useammastakin sanakirjasta, niin netistä kuin ihan fyysisestä kirjasta. Kaikista löytyy sama tieto. Crystal on kristalli tai kide.”

            Englanninkielinen maailma on valtava alue, jossa sanoilla voi olla hyvinkin paljon toisistaan poikkeavia merkityksiä ja käyttötapoja alueittain, ihmisryhmittäin tai aihepiireittäin. Se että englanti-suomi-sanakirjasta löytyy jokin merkitys sanalle ”crystal” ei tarkoita, että sitä voi käyttää käännöksenä missä tahansa tilanteessa. Toisin luuleminen on takuuvarma resepti käännösvirheisiin. Siinä merkityksessä, jossa sanaa ”crystal” käytetään artikkelin (oletetussa) englanninkielisessä lähteessä, se ei käänny ”kristalliksi”.

            On myös hyvä muistaa, että sanakirja on tarkoitettu apuvälineeksi mahdollisimman monenlaisten vieraskielisten tekstien ja monenlaisen puheen kääntämiseen. Sen vuoksi sieltä löytyvät hyvien ja oikeiden käyttötapojen lisäksi myös huonot ja ei suositellut. Jos tätä ei ota huomioon, on jälleen matkalla kohti huonoja käännöksiä.

            ”Kuitenkin kun haen sanaa kide, on vaihtoehtoja useampia ja materiaalista puhuttaessa oikea sana on grain.”

            Jälleen, ota huomioon asiayhteys. Tietynlaisen materiaalin sisällä olevasta tietynlaisesta kiteytymästä saatetaan käyttää sanaa ”grain”, mutta tuo on erikoistilanne, jota ei voi soveltaa tähän. Safiiri ei materiaalina varmasti ole ”grain”. Kun kääntää kieliä, asiaa ei voi lähestyä vain yksittäisten sanojen ja niille sanakirjassa annettujen käännösten kautta. Asia- ja käyttöyhteydet on aivan olennaista ottaa huomioon.

          • Calileon

            Asia vilpitön. Vaikuttaa monimutkaisemmalta kuin voisi kuvitella…

          • Ademeion

            ”Vaikuttaa monimutkaisemmalta kuin voisi kuvitella…”

            Kieli on kyllä aika monimutkainen juttu :-D. Onneksi me kaikki olemme siinä synnynnäisesti lahjakkaita – lahjakkuuden määrä toki jonkin verran vaihtelee.

    • Matti#2

      Kaikkea kun ei vaan käännetä sanasta sanaan.